perjantai 7. joulukuuta 2018

Pentti Linkola: Unelma paremmasta maailmasta





Pentti Linkola: Unelma paremmasta maailmasta, Into 2015, julkaistu ensimmäisen kerran 1971 (WSOY) sivumäärä 210.

Pentti Linkolan (s. 5.12. 1932) kokoelmassa on 23 kirjoitusta, ne henkivät 1960-lukua ja oikeastaan yllättävästikin sodanvastaisuutta, ja jonkinlaista optimismia, mikä ei ehkä Pentti Linkolan ajatuksissa myöhemmin korostu.
Tässä bloggauksessa peilaan kirjoitusten ajatuksia nykypäivään, en silloiseen aikaan. Linkola on ollut jo tuolloin huolissaan, siitä että kirjoja luetaan vähemmän, ilmiö, joka television ja internetin myötä on yleistynyt.
Tuolloin 1960-luvun alussa oli ongelmana kilpavarustelu, ei vielä maapallon lämpeneminen. Kuitenkin Pentti Linkola arvosteli jo tuolloin turpeen nostoa, metsien hakkaamista, ja kaivosraiskioita. Argumenttina oli luonnon kauneus ja monimuotoisuus, sekä luonnon hiljaisuus. Linkola arvostelee kaupungistumista, ja maalta pakoa, aineellisen vaurauden perässä juoksua, ja elämän fyysisistä helppoutta, muissa jutuissa hän toteaa ylensyönnin lisääntyvän, ja arvelee nykyelämän lisäävän liikennekuolemia. Linkola suosittaa patikkamatkoja luonnossa.

Tosiaan suonkuivatus teki Linkolan onnettomaksi, jo 1960-luvun alussa.

Linkola arvostelee kesämökkislummeja, rantaan rakentamista, ja sitä että kesämökit ovat suurimmaksi osaksi tyhjillään. Linkola arvostelee myös ihmisiä, jotka nahkanojatuoleistaan käsin kantavat huolta tekojärvistä, ja kuitenkin elävät elämää, jossa tarvitaan lisää energiaa.

Teoksen päättojuttu on puhe 50-vuotiaalle isänmaalle 1967. Linkla maalaa tummalla pensselillä, hän pohtii lisääntyviä tulosvaatimuksia, mutta myös väestönkasvua, tai sen haitallisuutta.

Muistan Linkolan monet tv-haastattelut 1980-luvulla ja 1990-luvulla. Yhden asian muistan oikein hyvin, sen kun hän kertoi, että ratkaisevat virheet on jo tehty, ja olemme viipeen päällä.

Osallistun tällä Jokken hiilidioksidihaasteeseen.







sunnuntai 2. joulukuuta 2018

TYS:n toimisto ja entinen Pehtoori puretaan Turun ylioppilaskylästä



Turun ylioppilaskylässä toiminut Turun hotelli- ja ravintolakoulun rakennus puretaan, viimeksi siinä tosin oli TYS:n toimisto.



Ravintolakoulu aloitti syksyllä 1982, ja vuosikymmenen lopussa muutti Data Cityyn. Pehtoori oli opetusravintolan nimi. Data Cityssä sen nimi muuttui Alabamaksi, ja nyt se on Taito.



Sen jälkeen rakennuksessa toimi TYS:n toimisto. Tilalle tulee nyt uudisrakennus.

Tässä vielä kuvia

Jotka suurenevat

Miltei megaan, kun klikkaa.


Tässä Tyyssija nousee

sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Hotel Berns on Tukholmassa

Hotel Berns on Tukholmassa arvokas hotelli, kuvassa on Hotel Bernsin puistopuoleinen puoli. Hotellin osoite on  Näckströmsgatan 8, se on siis Tukholmassa Kungsträdgårdenin metroaseman ja puiston vieressä, aivan Tukholman turismin ydinkeskustassa.






Ulkopuoli on kaunis, tällä puolella on ravintolat ja tila, jossa Mike Shinodan keikka oli, mitä varten varasin hotellihuoneen.


Saamamme ja maksamamme hotellihuone oli iso, siinä oli parisänky, ja kaakeliuuni, joka oli poissa päältä.




Kaakeliuuni oli ihan oikea, mutta poissa käytöstä.






Huone oli oikeastaan kaksio, sillä siinä oli eteishuone, jossa oli kaappeja, joissa oli minibaari ja silityslauta ja sitten oli iso kylpyhuone jossa oli kylpyamme ja saunahuone.




En käynyt saunassa, mutta siellä oli joku kaakelijuttu. Kylpyhuoneessa oli pikku purnukoita, joissa oli Goetzin kylpytuotteita.







Huoneessa oli parisänky ja tauluja seinillä, ja kirjoja oli tarjolla.






Osa tauluista oli moderneja.








Huoneessa oli ikkuna, ja nojatuolit. TV oli sängyn päädyssä, siitä pääsi nettiin, ja huoneessa oli toimiva wifi.

Kakkoskerroksessa jossa huoneemme  oli, oli  lisäksi erillinen kirjasto.



Tässä kirjastohuoneesta kuva.








Tämä taulu minusta kuvaa hotellia.


Tämä on hieman epäselvä, mutta oletettavasti hotellin perustaja Hugo Berns,


Tässä sijaintia google-kartasta

Meidän huoneen ikkuna johti kadun toiselle puolelle, mutta ei haitannut.



Bernsin juhlasalissa oli Mike Shinodan keikka
Tässä siitä keikasta pieni näyte.


sunnuntai 18. marraskuuta 2018

TKY ja TF



TKY eli Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta perustettiin 1872, alkuun tosin ilmeisesti ruotsinkielisenä. Otaniemeen Dipoli-osakuntatalo valmistui 1966.


Talo on upea, mutta osakuntataloksi hankala, ja se johti talousvaikeuksiin.
Nykyisin Ylioppilaskunta ei omista taloa. Mutta toiminnan sydän on Espoon Otanimessä.






Kunniateekkari Ossi Törrönen (1915 - 2009) on ja oli Teekkarikylän tunnetuin henkilö. Ossi tuli Teekkarikylän "isännäksi" 1952, kun kylä valmistui Helsingin olympialaisten kisakyläksi. Ossi on tunnettu Lässyistään, eli jutuistaan. Ossin lässyistä on koottu kirja, jossa lässyt on numeroitu. Olen niitä kuullut Ossin kertomana. Muistaakseni kun Ossi täytti 50 vuotta, ei tapahtunut alkuun mitään, mutta lopulta  viisikymmentä teekkaria toi hänelle jojon.


Teemu Teekkarin patsas on myös Otaniemen Teekkarikylässä lähellä Servin Mökkiä, joka näkyy takana






Tässä on Teemu Teekkari -patsas, sitä kaiketi jaetaan ansioituneille teekkareille.

Tässä on TF:n talo, missä käytiin syömässä, ja talo on Dipolin vieressä tai lähellä alikulun vieressä




TF eli Teknologföreningen, on ruotsinkielinen ylioppilaskunta, joka toimii Aalto-yliopiston ruotsinkielisten opiskeloiden järjestönä. TF perustettiin vuonna 1872.









Saunat, ja saunominen on Teekkareille tärkeä. 1980-luvulla TAK eli Teekkareoiden Auto kerho teki volkkariin oman saunan.




Tässä on Vanhan polin kuva Lönnrotin kadulla, tässä toimi alkuun osakuntatalo. Talo myytiin SKOPille 1986, silloin siirtyminen Otaniemeen oli lopullinen. Tässä rakennus on korjauksessa.


Hieno talo








AYY on nykyisin opiskelijajärjestön nimi, sillä on talo alkuperäisen ostoskeskuksen yhteydessä. Perustuslakivaliokunta ratkaisee ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden perustuslaillisuutta, kun YTHS:n asemaa pohditaan. Jos jäsenyys olisi vapaehtoinen, kaikki eivät olisi enää jäseniä.



keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Hirvensalon sillan pielen pömpelit



Hirvensalon silta yhdistää Turun ja Hirvensalon saaren, Hirvensalosta pääsee  siltaa pitkin Satavaan, ja sieltä siltaa pitkin Kakskertaan. 


Hirvensalon sillan pieleen mantereen puolelle pystytettiin punainen ja vihreä metallinen kartio (entinen "väylämerkki?).  Pömpeleihin tulee vielä valot. Pömpelit ovat tervetulotoivotus saarille, ja ovat minusta rumia ja koko hanke on turha.




Aika näyttää, mitä seuraavaksi keksitään, toivottavasti annetaan kallioiden olla kallioita.


Nämä ovat minusta rumia ja maisemaan sopimattomia. Niiden pystytyksen aikaan sillan kaistoja oli suljettu, ja ainakin yksi auto teki sillalla u-käännöksen. Luultavasti se liittyi tähän projektiin.
Asiasta on keskusteltu vilkkaasti, joidenkin mielestä ne ovat väärinpäin, minusta pömpelit olisi pitänyt jättää asentamatta.


Nyt punainen valo palaa, mutta vihreä on jo sammunut, valoteho on minusta vaatimaton,

sunnuntai 11. marraskuuta 2018

TKK 2018



Saavuin Otaniemeen eräänä syyskuun alkuna 1980-luvun alussa, ja ajoin linja-autolla 192 Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen ohi, sitä sanoimme  päälafkaksi. Se on valmistunut vuonna 1964, mutta jo 1950-luvun lopussa alkoi Teknillinen korkeakoulu muuttaa Otaniemeen.



Päärakennus takaa on upean näköinen.



Isojen ikkunoiden takana ovat isot auditoriot.


Maanmittausosasto on päärakennuksen sivustalle vasemmalle vielä.

Tässä on kuva pääkirjastosta



Koneosasto on päälafkan lähellä



Koneosasto vieressä on voimala, jossa porataan yli kuuteen kilometriin, ja saadaan geotermistä lämpöä. Hiilidioksidi on ongelma, asia joka Otaniemessä ymmärrettiin jo 1980-luvulla.



Ennen oli TKK nyt on Aalto-yliopisto


Tämä Pömpeli kuvastanee uutta arkkitehtuuria, ja sijaitsee uuden metroaseman lähellä.