torstai 29. joulukuuta 2016

Vuosi 2016 jäähdyttelyä suunnistuksesta




Vuosi 2016 oli vaisua suunnistusrintamalla. Kävin lenkillä asvaltilla ja suunnistin vain noin 10 kertaa.
Talvella olin Nummi-ylioppilaskylässä jonka 'maaston' tiedän hyvin, extrana oli yläkuvassa oleva Kohmon metaäosuus.


Vaisaaressa oli helppo ja mukava rata.

Keväällä oli motivaatio alhaalla ja silloin tulee myös isoja virheitä.


9.4-2016 menin  kolmos-rastilta neloselle, olin laiska ja juoksin polkua pisin, mutta polku oli väärä, ei kartassa ja kymmenen minuutin pummi.





16.4 meni suhteellisen hyvin, joskin 10:lle ja maaliin juoksin siksakia, olisi kannattanut katsoa myös kompassia tiheikössä ja pöpelikössä. Tämä oli ehkä ainoa kohtuullinen vuoden suunnistuksista.


Toukokuun alussa olin Kakskerran maankaatopaikalla, rataan mahtui taas yksi turha noin kolmen minuutin ohijuoksu viimeisellä rastilla. Kohtuullinen suoritus,




21.5 hain liian vaikeita ratkaisuja, tarvoin metsässä ja kallioilla, vaikka olisi kannattanut käyttää vain polkuja, rastit olisivat olleet helpoissa paikoissa, muutama minusta jopa väärässä paikassa, tosin polun vieressä. Kohtuullinen suoritus.



Lepsuilin syksyllä, tähänkin helppoon rataan leivoin minuutin haun nelosrastille, joka on polun vieressä oleva pikuukumpare (ja siellä pienen kuusen piilossa)!


26.12.2016 eli Tapaninpäivänä tein vielä isomman mokan viimeiselle rastille en vaan juossut riittävän pitkälle polkua eteenpäin, ja käännyin takaisinkin, ennen kuin luin itseni takaisin "kartalle" kiinni. Ongelma oli kartan mittakaava, joka oli 1:7500, tai ongelma ei ollut kartan vaan kartan lukijan.

Opetus on se, että ei kannata mennä suunnistamaan, jos ei halua suunnistaa sisimmässään, muuten tulee lepsuilua, enää helpompaa settiä suunnistuksessa ei ole, nämä olivat siis kuntorasteja, minulla ei vuoden 2012 jälkeen ei ole ollut enää lisenssiäkään.

perjantai 16. joulukuuta 2016

Kauppakorkeaan 2017



Kauppakorkeakoulujen paikoista jopa viidesosa täytetään kesällä 2017 suoraan ylioppilastutkintotodistuksen perusteella.


Yhteispisteiden perusteella valitaan puolet ja kokeen perusteella loput eli 30%. Valintakoe pidetään 7.6.2017 klo 10 -14. Kokeessa on edelleen osiot Johtaminen ja markkinointi (13 p), Laskentatoimi ja rahoitus (13 p), Kansantaloustiede (7 p) sekä Talousmatematiikka (7 p).
Itse olen kannattanut vanhaa pääsykoesysteemiä, se on minusta on tasa-arvoinen ja mittaa motivaatiota. Uusimpien raporttien mukaan ylioppilaskirjoitusten tuloksia haluttaisiin käyttää enemmän.


Tässä kuvassa on Helsingin kauppis, eli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu.

Olen joka vuosi katsonut Kauppiksen kokeet läpi vuodesta 1990. Olin viitisen vuotta töissä Kauppiksella, ja sen jälkeen olin mukana valmennuskursseilla (talousmatematiikan opettajana ja tiivistelmien laatijana), tämän jälkeen on vain asia kiinnostanut.

Kesällä 2016 oli uusi kansantaloustieteen kirja ja koe, ja kansantaloustiede-osio oli minusta haastava kirjan (Hyytinen-Maliranta: Yritysjohdon taloustiede) ja kysymysten vuoksi. Vuonna 2017 kirja on edelleen sama.

Markkinointi ja johtaminen sekä Laskentatoimi ja rahoitus jatkavat samoilla kirjoilla kuin vuosina 2015 ja 2016.

Talousmatematiikan koe oli minusta 2016 varsin helppo, mutta koe ei minusta ollut talousmatematiikkaan painottunut riittävästi, joten se oli minusta pyrkijöille erittäin haastava. Talousmatematiikan "kriteerit" ovat samat vuonna 2017.

Kaikki kirjat ovat siis samoja kesällä 2017 kuin oli kesällä 2016.

****
Kevennykseksi loppuun olisi tarjolla hyvä koe, sillä "pääsykoekirjoista on määrä luopua jo tällä hallituskaudella. Jatkossa korkeakoulujen opiskelijavalinnat perustuisivat toisen asteen tutkinnon ja ylioppilastodistuksen lisäksi esimerkiksi haastatteluun, aineistopohjaisiin tehtäväviin tai motivaatiokirjeeseen ".seuraava koe kirjoitusvirheineen mittaa motivaation ja osaamisen.

Kaupakorkeakouluun 2017

1Haluan opiskelupaikan (ympyröi)
Kyllä   En

               
 2. Mieluinen opiskelukaupunki (ympyröi) 

Helsinki    Tampere       Jyväskylä
Turku         Pori             Vaasa   
Joensuu     Kuopio         Oulu



 3. Lupaathan lukea (ympyröi)
Kylläkyllä      Kyllä          En             


4Mainitse mukavin myntti, siistein seteli tai viilein valuutta.

 


sunnuntai 11. joulukuuta 2016

TYY leikkasi TYTin vuosiavustusta



Turun yliopiston ylioppilaskunta leikkasi Turun ylioppilasteatterin vuosiavustusta vuodeksi 2017.

Asia päätettiin Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa 7.12.2016 enemmistöpäätöksellä. Eli demokratia puhui. Käsitykseni mukaan Turun yliopiston ylioppilaskunnan rahat tulevat suurimmalta osin yliopisto-opiskelijoiden pakollisesta ylioppilaskuntamaksusta.

Leikkaus on minusta teatterille pieni eli 9000 eurosta tullaan summaan 4600 euroa.  En muuten löytänyt Turun Ylioppilasteatterin webbisivulta mainintaa TYY:n tuesta teatterille.

Kuuntelin netistä kokouksen perustelut, ja TYTillä on paljon muita rahoittajia, lisäksi teatteri on tuottanut ylijäämää. Lisäksi se saa pääsylipputuloja. Kaikki opiskelijat (ei vain Turun yliopiston) saavat webbisivujen mukaan opiskelija-alennuksen.

Leikkauspäätös on minusta hyvä, sillä samalla jää enemmän rahaa TYY:n muille alajärjestöille. Olin viime vuonna katsomassa Lexin Spexiä, ja se oli minusta varsin mallikas eli Peikkometsän pakolaiset ja tarkasteli ajankohtaista asiaa eli suhtautumista muukalaisiin ja muuttoliikkeeseen. Pääsylippu oli sangen arvokas, mutta esitys oli rahansa arvoinen. TYTn saama 4600 euroa on minusta varsin paljon rahaa, jos se on kerätty Turun yliopiston opiskelijoilta pakkojäsenyyden nojalla, joten on luonnollista, että jäsenmaksua maksavien opiskelijoiden demokraattinen elin tekee demokraattisen päätöksen. Turun ylioppilasteatteria hallinnoi jäsenistön äänestyksellä valitsema johtokunta. Turun Sanomissa 9.12 TYT:n puheenjohtaja Suvi Puttonen kysyy: "onko edustajisto menetellyt hyvän hallintotavan mukaisesti". Ainakin asian käsittely on tapahtunut ilman viivytystä, ja sääntöjen mukaan. Argumentit olivat tiedossa. Voidaan tietenkin kysyä, pitääkö TYY:n kuulla jokaista aine- ja harrastejärjestöä erikseen haku- ja avustuspäätöksestä. Luultavasti hyvä hallintotapa ei vaadi sitä. Asian olisi voinut laittaa pöydälle, ja päättää seuraavassa kokouksessa, jonka koolle kutsumisessa on omat aikarajansa. Katsoin erästä dokumenttia, niin TYY:n ainejärjestöt, joita oli 123 kpl, saivat TYYn toiminta-avustusta 2016 yhteensä 71 876 euroa, ja Turun ylioppilasteatteri, joka ei ole ainejärjestö vaan harrastusjärjestö sai näiden lisäksi 2016 TYYn toimintaavustusta 9098 euroa. Eli pitääkö jokaista 124 ainejärjestöä kuulla erikseen? Minusta ei pidä.

Edustajiston kokouksessa eniten minua ihmetytti kirjelmä, jonka oli allekirjoittanut monien teatterien johtajat, myös Turun kaupungin teatterin, kaikki nekin saavat avustuksia eli eivät varmaankaan elä vain pääsylipputuloilla. Minusta terve taide elättää itse itsensä. Minusta yhteiskunnan tukea esim. veikkausvoittovaroja ja verotuloja voidaan suunnata teattereille, ja asettaa ehdoksi sen, että yhteiskunnan vähäosaiset (eli köyhät kuten opiskelijat ja työttömät ...) pääsevät halvemmalla teatteriin.

Turun kaupungilla on muuten ranneke, jonka vakituiset työntekijät saavat, ja se toimii ikään kuin liikunta- ja kulttuurisetelinä, eli sillä voi maksaa Turun kaupungin teatterinkin pääsymaksuja (minulla ei ole ranneketta, eli en tiedä tarkkaan miten toimii luultavasti rannekkeelta otetaan "virtuaalirahaa").


Luin Turun ylioppilasteatteri ry:n säännöt, ja kuka vaan voidaan hyväksyä jäseneksi, ja ylioppilaskunta ei päätä asioista, mutta jos  yhdistys lopettaa toimintansa "on yhdistyksen varat käytettävä Turun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenten kulttuuritoiminnan hyväksi yhdistyksen viimeisen kokouksen tarkemmin määrittelemällä tavalla".

****
.

Teatterin taiteellisesta tasosta en tiedä mitään.


Uusimman tuotannon nimi on "Himanen, Himanen ja muutama avaruuspimppi", linkit täällä ja  täällä.

Ainoa kosketus Turun ylioppilasteatteriin minulla oli vuonna 2012, jolloin maksoin nuorimmaisimman poikani teatterin, lukiolaisten oli pakko käydä määrätyissä teatteriesityksissä. eli yksi niistä oli Nikolai Gogolin Reviisori, joka on ainakin paperilla loistava näytelmä.

Gogolin Reviisorissa pikkukaupungin nokkamiehet luulevat rahatonta pietarilaista nuorta miestä tarkastajaksi, ja lainaavat rahaa, syöttävät ja juottavat Hlestakov -nimistä veijaria ja hänen palvelijaansa. Veijari nauttii palvelusta ja vikittelee kaupunginjohtajan vaimoa, ja tytärtä, ja poistuu, ennenkuin postimestari kertoo miehen olevan huijarin (postimestarilla on tapana availla kirjeitä). Ilmeisesti esitys oli ollut ymmärrettävä. Reviisorihan on napakka komedia.

Yksi pojistani joutui katsomaan Turun kaupungin teatterin monologin Dostojevskin Rikoksesta ja rangaistuksesta (linkissä Jokken arviointi romaanista, ei ole siis näytelmä). Meno monologissa oli ollu "maanista", ja Raskolnikovia näytellyt kaveri oli kuulemani mukaan heitellyt vettä kasvoilleen ja huiskinut kirveellä ilmaa. Olin varsin hämmästynyt poikani referoimasta "juonitiivistelmästä", sillä olen lukenut teoksen kahdesti. Raskolnikov on tosin raivohullu, mutta teoksessa on hyviä henkilöhahmoja, kuten Raskolnikovin ainoa ystävä (opiskelutoveri muistaakseni) Razumihin ja isänsä suostumuksella äitipuolensa kadulle tienaamaan heittämä Sonja. Kuulemani mukaan esitys oli ollut sangen rankka, mutta moraalinen puoli oli ehkä jäänyt havainnoimatta hulluuden vuoksi. Tämänkin pääsymaksu tuli kukkarostani. Esikoinen perusteli harrastuksillaan, ettei ehdi käydä iltakaudet lukion pakkopullateattereissa. Hän on perheestämme nykyään ainoa, joka käy vapaaehtoisesti teatterissa, tosin hän saanee niihin vapaaliput. Minua raahattiin pikkupoikana Turun kaupunginteatterin Sopukkaan.

Nyt teatterirakennuksessa tehdään korjausta, jonka budjetti on paisunut 25 miljoonasta euroasta 39 miljoonaan euroon. Rahat tulevat luultavasti veronmaksajilta ja tietysti tulevat, loppusumma oli 45 miljoonaa euroa!

Itse olin "pakosta" marraskuussa 2016  katsomassa Turun kaupunginteatterin Rock of Ages rock-musikaalia elokuvateatteri Dominossa, näytös maksoi peräti 45 euroa, ja oli varsin vähän rockia ja tylsä. Arviointi täällä. Kun tulee vanhaksi, on laiska. En viitsinyt tai en oikeastaan kehdannut lähteä väliajalla pois, mutta lukioikäiset sentään kehtasivat, tai ainakin hakivat takkinsa narikasta ja kävelivät ovesta ulos. Nuorissa on siis toivoa. Jos olisi itsekin nuori niin tekisin samoin kuin ollessani opiskelijapolitiikassa, eli äänestäisin kuin olisi parhainta ylioppilaskunnan kannalta. Eli minusta TYY:n edustajiston päätös leikata TYTin avustusta oli avoin, ja demokraattinen ja siten oikea. Nuorisossa on toivomme.

tiistai 6. joulukuuta 2016

Pisatutkimuksen kärkipäässä ovat suomalaiset tytöt



Uusien Pisa-tulosten perusteella pitää olla sekä iloinen että huolissaan.

Suomalaiset tytöt menestyvät, ovat kakkosia, pojat menestyvät paljon huonommin. Matematiikan tulokset ovat lähiaikoina kaikilla heikentyneet, kuten luonnontieteenkin tulokset. lukutaidon heikkeneminen pysähtyi, luultavasti tyttöjen lukuinnostuksen vuoksi.

Luonnontieteissä parhaita oltiin Singaporessa ja Japanissa. Luonnontieteessä suomalaiset tytöt olivat poikia parempia.

Myös alueellisia eroja oli paljon, yllättäen Länsi-Suomessa menestyttiin huonosti, tai en tiedä oliko se niin yllättäen. Turku on luokiteltu Etelä-Suomeen. Pääkaupunkiseudulla menestyttiin parhaiten.

Ylen uutisessa TÄÄLLÄ, opetusministeri kommentoi, että "paras tapa ehkäistä eroja koululaisten menestyksessä on opettajien täydennyskoulutus".

Opettajia pitää kouluttaa ja koulutetaankin, eli kaikki opettajat käyvät jo nyt perinpohjaisen opettajan koulutuksen eli aineen opettajat yläkoulussa ja lukiossa "auskultoivat" ja luokanopettajat suorittavat pitkän koulutuksen, mihin näille tarvitaan täydennyskoulutusta. Hyvä tietenkin  että vanhempiakin opettajia täydennyskoulutetaan. Mutta tämä Pisa-tulos ei ole opettajien vika, eikä johdu puutteellisesta opettajan koulutuksesta. Opettajat Suomessa ovat hyviä. Tosin eräillä aloilla (esim. ammatilliset opettajat) auskultointi on nykyään paljon keveämpää kuin ennen.

Kuitenkin Pisa-tulokset ovat paljon puhuvia. Puhutaan laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja hyvästä peruskoulusta, mutta minusta se vaatii resursseja eli selkokielellä rahaa. Järkevän kokoiset ryhmät (ei liian pienet eikä isot), hyvä opetussuunnitelma ja vaatimustaso pitää olla kohdallaan. Vaaditaanko pojilta samoja suorituksia kuin tytöiltä, vai mistä ero johtuu? Yhä enemmän koulussa on siirrytty tabletin taputteluun ja tietokoneiden näpelöintiin. Tämä ei nosta oppilaan osaamista matematiikassa eikä lukutaidossa. Lukemaan oppii lukemalla, ja matematiikkaa oppii laskemalla. Jos osaamistaso ei riitä luokalta pääsemiseen, miksi oppilas voi siirtyä seuraavalle luokalle?

Luonnontieteissä oltiin viidensiä pisteillä 531, Singapore oli ykkönen pistein 556, Viro oli Suomen edellä pistein 534. Tutkimuksessa keskiarvo vataa tyydyttävää tasoa, joka on 484–558 pistettä, huippuosaajataso on yli 708 pistettä. Suomessa luonnontioeteiden taso on laskenut jatkuvasti, eli miksi kopulua pitio uudistaa? Luonnontieteissä suomalaiset tytöt ovat poikia paljon parempia.

Virolaiset osallistujat ovat myös matematiikassa Suomen edellä niin Pisa tutkimuksessa kuin peruskoulun matematiikkakilpailuisssakin. Pisassa virolaiset sauivat tuloksen 520 ja Suomi 511, suomalaiset opvat keskimäärin tyydyttäviä. Matematiikassakin tullaan alas kuin kuuluisan lehmän häntä: 544, 519 ja nyt 511. Tytöt ovat Suomessa poikia parempia.

Lukutaidossa poikien ja tyttöjen ero on suurinta
Lainaus " Suomessa ero tyttöjen ja poikien heikoiten pärjänneen kymmenyksen välillä oli 65 pistettä ja parhaiten pärjänneen kymmenyksen välillä 31 pistettä tyttöjen hyväksi". Pisa 2015-julkaisu s.49.

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Rahapuu



Olen elämässäni onnistunut pitämään vuonna 1999 lahjaksi saamani rahapuun hengissä olemattomasta hoidosta huolimatta. Tämä on minulta varsin iso saavutus, sillä en ole mikään ruukkukukkaihminen, enkä takapihan viherpeukalokaan. Hoidan kyllä takaapihanikin, lähinnä kitkemällä rikkaruohot pari kertaa kesässä, ja leikkaamalla tarvittaessa kuivat oksat ja versot.

Sain rahapuun lahjaksi yhdeltä työkaverilta, ja olen pitänyt sitä yhtä poikkeusta lukuunottamatta töissä, joskin puu on töissäkin muuttanut kolme kertaa. Olen vaihtanut ruukkua pari kertaa, ja mullan olen vaihtanut muutaman kerran, ja lisännyt myös hiekkaa.

Olen välillä tai useasti unohtanut kastella kasvia ainakin kuukauden.

Olen saanut kasvin hoitamisesta varsin paljon negatiivista palautetta, eli ruukunvaihtoa kritisoitiin, rahapuun sijoittamista on arvosteltu. Lisäksi taannoin työpaikalla kiellettiin kaikki ruukkukasvit, jolloin jouduin viemään kasvin pois eli kotiin. Nyt määräystä ei ole enää, ja rahapuu muutti takaisin.

Olen pitänyt rahapuuta hyvässä valossa ja vähällä hoidolla.