Suomen perustuslaki jaettiin joka kotiin

Suomen perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000, ja samalla "poistettiin käytöstä" edelliset neljä perustuslakia, eli uudella perustuslailla kumottiin niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:
1) Suomen Hallitusmuoto (annettu 17.7.1919)
2) Valtiopäiväjärjestys (annettu 13.1.1928)
3) valtakunnanoikeudesta (annettu 25 11.1922)
4) eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin sekä eduskunnan oikeusasiamiehen virkatointen lainmukaisuutta (annettu 25 11.1922).

Yläkuvan mukainen Suomen perustuslaki -kirja jaettiin jokaiseen kotitalouteen. Kirjassa on vain laki painettu. Minusta kansalaiset eivät ymmärtäneet, kuinka isosta muutoksesta oli kyse, ja kuinka hyvän suojan Suomen perustuslaki antaa.

Suomen perustuslaki on tehnyt samalla lakien säätämisestä (tai muuttamisesta) varsin vaikeaa, sillä moni laki on ristiriidassa perustuslain kanssa. Minusta on lisäksi ongelmallista, että Eduskunnan oma elin päättää lain perustuslain mukaisuudesta, eli Perustuslain pykälä 74 kuuluu:

74 § Perustuslainmukaisuuden valvonta

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

Perustuslakivaliokunta on tavallaan kaikkien tärkein Eduskunnan valiokunnista, koska se päättää lakien perustuslain mukaisuudesta. Se saa lausuntoja (tai asiantuntijat tulevat antamaan lausuntoja), joita varten tutkitaan asiaa,  (näin yksinkertaistaen). Entä jos lausunnot ovat ristiriidassa keskenään?

Perustuslakia itseään on vaikea muuttaa se vaatii 2/3-osan enemmistön ja vaalit väliin tai 5/6 osa enemmistön ja (lisäksi vielä 2/3 enemmistö).

73 § Perustuslain säätämisjärjestys

Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta taikka perustuslakiin tehtävästä rajatusta poikkeuksesta on toisessa käsittelyssä äänten enemmistöllä hyväksyttävä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin. Ehdotus on tuolloin valiokunnan annettua siitä mietintönsä hyväksyttävä asiasisällöltään muuttamattomana täysistunnossa yhden käsittelyn asiana päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Ehdotus voidaan kuitenkin julistaa kiireelliseksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Ehdotusta ei tällöin jätetä lepäämään, ja se voidaan hyväksyä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.

Perustuslain alkupykälät eivät ole muodostaneet ongelmia, mutta ovat luonnollisesti tärkeitä.

1§ Valtiosääntö

Suomi on täysivaltainen tasavalta.

Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

(kolmatta momenttia muutettu säätämisen jälkeen enkä kirjaa sitä tähän).

Keskeistä tässä kansalaisen kannalta on:
Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.
Tämä johtaa suoraan perusoikeuksiin, jotka ovat peruslaissa pykälissä 6- 23.

2§  Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Valtiovalta siis kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Valtiovalta ei siis kuulu jollekin yksittäiselle ryhmälle vaan kansalle ja sitä kautta eduskunnalle. Tämä joskus minusta "unohdetaan".

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Keskeistä tässä kansalaisen kannalta on:
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Tätä ei juuri paremmin voi kiteyttää.

3§ Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi

Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.

Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.

Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

Keskeistä tässä kansalaisen kannalta on minusta vallan kolmijako. Lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta on oltava vallan kolmijaon mukainen. Minusta Perustuslakivaliokunnan asema on hieman ongelmallinen, mihin se tässä asettuu.

Toisessa luvussa ovat perusoikeudet, jotka ovat miltei alkuperäisessä muodossaan. Perusoikeudet turvaavat monia "oikeushyviä" ja ovat perustava koko yhteiskunnalle, ne ovat minusta usein lainsäätämisjarruja. Lisäksi perusoikeuksia ei saisi viranomaisen taholta loukata, ellei asiasta ole säädetty lailla. Lisäksi lasten perusoikeuksia ei tule rajoittaa. Kasvatus minusta on usein sellaista, että jonkun lapsen oikeutta ilmaista itseään, tai liikkua pitää voida rajoittaa, että muiden oikeudet toteutuvat. Tämä on minusta käytännön tasolla ongelmallista, enkä tiedä onko tämä hyväksyttävä periaate rajoittaa perusoikeuksia.

2 luku Perusoikeudet 
Omat mielipiteeni ovat suoralla tekstillä, joka momentin tai pykälän alla
Keskeistä tässä kansalaisen kannalta on:
Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. (eli tämä juontuu Perustuslain 1§:stä)
Perusoikeudet -kirjassa (Hallberg, Karapuu, Tuori, V-P Viljanen, Ojanen ja Scheinin) sivulla 146 on lueteltu valiokunnan esittämä luettelo millä edellytyksillä perusoikeuksia voidaan rajoittaa
1. Lailla säätämisen vaatimus
2. Täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus
3. Hyväksyttävyysvaatimus
4. Ydinalueen koskemattomuuden vaatimus
5. Suhteellisuusvaatimus
6. Oikeustutvavaatimus
7. Ihmisoikeusvelvotteiden noudattamisen vaatimus

Perusoikeudet -kirjassa joka kohtaa on perusteltu laveammin.

Suhteellisuusvaatimukseen liittyy selitys "Rajoitusten tulee olla välttämättömiä tavoitteen saavuttamiseksi sekä laajuudeltaan oikeassa suhteessa perusoikeuksien suojaamaan oikeushyvään ja rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painoarvoon".

6 § Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Tämä varmasti toteutuu, mutta minusta varallisuusasema saattaisi vaikuttaa, oikeudenkäynnit eivät ole halpoja tätä nykyä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Minusta virkanimityksissä voidaan asettaa jonkun puolueen ehdokas etusijalle, tämä minusta ei ole oikein, ellei hakija ole oikeasti pätevin. Lautamiesten valintaa on myös ruodittu.

Minusta tätä yhdenvertaisuutta "rikotaan" myös ns. positiivisella erityiskohtelulla, joka minusta monesti ei ole heikomman suojelua vaan olemassa olevien asemien säilyttämistä. Minusta tosiasiallisesti positiivisella erityiskohtelulla voidaan suosia ryhmiä, joiden tosiasiallinen asema on itse asiasssa parempi. Perusoikeudet -kirjassa tarkastellaan paljon positiivista erityiskohtelua.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Koulussa on turvallisuuden ja kasvatuksen nimissä rajoitettava lasten perusoikeuksia, kaikki eivät voi puhua yht'aikaa, heidän tulee olla koulussa. Opetukseen osallistuminen on koululaeissa määritelty. Oppivelvollisuudesta säädetään perusopetuslaissa.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Minusta Suomi on varsin tasa-arvoinen maa, ja Suomessa sana HÄN on sama molemmille sukupuolille, jolloin miehiä ja naisia ei erotella kielessä, kuten monessa muussa kielessä tehdään. Niaset ovat työelämässä heikommassa asemassa (minusta objektiisesti), yksityselämässä miehet ovat joissain asioissa heikommalla, mm. lasten huoltajuusasiat, odotettavissa oleva eliikä, koulusuoritukset ... Minusta naisten asemaa on silti syytä turvata, sillä taloudellisesti miehet ovat paremmassa asemassa.

7 §  Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen

Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.

Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.

Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.

Tämä pykälä 7§ on minusta kaikkein tärkein, jota täydentää 8§. Minusta esim. raiskaustuomiot ovat Suomessa alhaisia, nehän rikkovat juuri tätä vastaan. 

8 § Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.

9 § Liikkumisvapaus

Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.

Jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.

Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Lailla voidaan kuitenkin säätää, että Suomen kansalainen voidaan rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten taikka lapsen huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi luovuttaa tai siirtää maahan, jossa hänen ihmisoikeutensa ja oikeusturvansa on taattu. 

Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Minusta asuinpaikan saa valita vapaasti. Minusta ei voi vaatia, että yhteiskunta tämän valinnan jälkeen rakentaa palvelut viereen. Viimeinen momentti säätelee esim. turvapaikan hakijoita.

10 § Yksityiselämän suoja

Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.

Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.

Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Lailla voidaan säätää lisäksi välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja turvallisuustarkastuksessa sekä vapaudenmenetyksen aikana.

11 § Uskonnon ja omantunnon vapaus

Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.

Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

Varsinkin pykälän loppu on vaarassa koulussa esim. jos uskonnolliset aamunavaukset ovat "pakollisia"

12 § Sananvapaus ja julkisuus

Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.

Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

Minulla on ollut vaikeuksia saada julkisista asiakirjoista tieto.

13 § Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus

Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.

Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.

Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

14 § Vaali- ja osallistumisoikeudet

Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä. Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tässä perustuslaissa.

Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa asuvalla muulla Euroopan unionin kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa sen mukaan kuin lailla säädetään. (muutos)

Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

15 § Omaisuuden suoja

Jokaisen omaisuus on turvattu.

Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.

16 § Sivistykselliset oikeudet

Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.

17 § Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

18 § Oikeus työhön ja elinkeinovapaus

Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.

Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.

Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.

19 § Oikeus sosiaaliturvaan

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

20 § Vastuu ympäristöstä

Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

21 § Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Tämä on tärkeä, kuuleminen on keskeistä. Kuulemisessa on tärkeää, että kuultava tietää mistä kuullaan, ja hän saa minusta etukäteen materiaalin, joka siihen liittyy. Valituskelpoinen kirjallinen päätös on myös keskeistä saada prosesin päätteeksi.

22 § Perusoikeuksien turvaaminen

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

*****
Tämä bloggaus perustuu 12 pykälään, bloggarilla on sananvapaus.

Lopuksi tieto, jonka sisäistin Perusoikeudet -kirjasta. Perustuslain jokainen tarkoittaa Suomen oikeuspiiriin kuuluvaa luonnollista henkilöä. Jokainen voi olla myös käänteisessä merkityksessä eli 'Ketään ei saa...'