Ammattikoulutuksen lyhentäminen olisi paluuta kahtiajaon luokkayhteiskuntaan

Ammattiopetuksen jatko-opintokelpoisuuden poisto tekisi uudelleen piikayhteiskunnan, kerran kokki, aina kokki

Hallitusneuvottelujen aikana toukokuussa 2015 "ehdotettiin", että ammattikoulu lyhenisi kahteen vuoteen. Ennen peruslinja, runsaat kymmenen vuotta sitten, oli tämän mittainen.

Ammattikoulutuksen lyhentäminen olisi minusta paluuta kahtiajaon luokkayhteiskuntaan. Eli ammattikoulun käyneet työläiset piikovat "herroja" ja ojentelevat yläkuvan maksa-annoksia.

Juuri kun saatiin ammattikoulutuksen arvostus kohoamaan, haut vetämään ja jatko-opintokelpoisuus kuntoon alkoi systeemin romutus.

Ensin hakuasetusta muutettiin niin, että erillinen haku ammattikoulun erityisluokille estettiin ja vain ammattikouluun pyrkimistä rajoitettiin. Lisäksi yhdeksäsluokkalaisille annettiin lisäpisteitä. Päätös on johtanut sekä ammattikoulujen oppilaskatoon ja siihen, että kaikilla luokilla on paljon erityisopiskelijoita.

Amis kaksivuotiseksi?
Nyt hallitusneuvotteluissa ehdotettu kaksivuotinen ammattikoulumalli voisi johtaa siihen, jos korkeakoulukelpoisuutta rajataan, että ammattikoulutus on taas umpiperä, kerran työläinen aina työläinen. Se taas johtaa siihen, että kaikki hakisivat lukioon, jolloin jatkomahdollisuus AMK:hon ja yliopistoihin säilyisi.

Onko ammattikoulu liian kallis? 
Kun ammattikorkeakoulu muodostettiin 1990-luvulla myös ammattikoulun opettajilta vaaditaan kelpoisuutena AMK-tutkintoa. Samalla palkka nousi. Kun ylempi AMK-tutkinto alkoi suuri osa opettajista kävi YAMK-koulutuksen läpi ja saavat nyt suurempaa palkkaa kuin esimerkiksi maisterin tutkinnon suorittaneet kielten opettajat ammattikoulussa. Oliko kelpoisuusasetuksen rukkaus ja palkkojen nosto järkevää tai taloudellista? Pitääkö leipurien tai siivoojien opettajalla olla ylempi ammattikorkeakoulututkinto, mitä lisäarvoa siitä on? Kelpoisuusasetusta kyllä väljennettiin, mutta opettajat, joilla on jo ylempi tai alempi AMK-tutkinto ovat töissä vielä pitkään. En arvostele systeemiä enkä ihmisiä vaan suunnitelmien tempoilevuutta. Turha tehdä uudistuksia, jotka eivät ole kestäviä.

Lukiokin kaksivuotiseksi!
Jos kaksivuotisuus tulee, niin minusta lukiokin voidaan lyhentää kahteen vuoteen, nykyisinkin parhaat opiskelijat ovat lukeneet jo yli 60 kurssia kahdessa vuodessa. Päivälukiossa on 75 kurssia ja iltalukiossa noin 44 kurssia.

Eli lukio saadaan kaksivuotiseksi samalla lailla kuin ammatillinen koulutus eli ottamalla rönsyt pois, eli lukiossa suoritetaan (vain) 45 - 50 kurssia ja ylioppilastutkinto ( joka toisen lukiovuoden keväällä) perusteella pyritään yliopistoon ja ammattikoulusta sitten AMK:hon ja vahvistetaan sitten duaalimallia. Lukiossa ei enää pitäisi sallita kurssinelosia. Nykyisin voi ottaa noin joka kolmannesta lukiokurssista nelosen eli hylätyn ja silti saada päättötodistus. Ammatillisessa koulutuksessa kaikkien tutkinnon osien pitää olla hyväksyttyjä. Tämä ei varmaankaan ole yleisesti tiedossa. Myös lukion suoritusmerkinnät pitää lopettaa, eli minusta joka pakollisesta oppiaineesta pitää antaa numero, joka tulee numerona päättötodistukseen.

Koulutuksen lyhennykset valitettavasti johtavat valtavaan vähennykseen opettajien määrässä, minne työtön lukio-opettaja työllistyy tai ammatillinen opettaja?

Lyhennetään ja tehostetaan peruskoulua
Koska esiopetus on pakollista, voitaisiin peruskoulussa alkaa opettaa enemmän substanssia, ja lukioon ja ammatilliseen koulutukseen voidaan mennä jo 14-vuotiaana tai 15-vuotiaana kuten nyt, mutta paremmin tiedoin. Nykyisin harva yläkoulun käynyt opiskelija osaa esim prosenttilaskennan saati mittayksiköiden muutoksia eikä  heillä ole syvällistä talousmatematiikan perusteden hallintaa.

Liian pitkä työura
Ihmettelen lyhentämisen perustelua, työurien pidentämistä. Amis-opiskelijat olisivat valmistuessaan 16- tai 17-vuotiaita, menisivätkö he töihin ja pääsisivät eläkkeelle 68-vuotiaina jos silloinkaan. Alle 18-vuotiaitten työssä noudatetaan muuten lakia nuorista työtekijöistä, onkohan tämä selvillä kaikilla?

Lisää ihmettelyä?
Jo nyt olen huomannut, etteivät  yritykset työllistä nuoria ilman jotain porkkanarahaa. Nuoret voivat saada palvelualalta nollatuntisopimuksia tai osa-aika työtä. Luultavasti oikeistohallitus ehdottaa 2+1 mallia, jossa nuori on yrityksessä ilmaiseksi töissä vuoden.

Mitä tässä oikein haetaan? 
Nuoren pitäisi päästä töihin ennen armeijaa (siviilipalvelusta), mutta silloin tulee noin vuoden katkos työuraan, onko tämä huomioitu? Siitä alkaa taas uusi itku.

Ammatin saaneet nuoret ovat menneet valmistumisen jälkeen töihin 18-vuotiaina. Sen sijaan monet ylioppilaat pyörivät suorittamassa opintoja AMK:ssa ja yliopistossa ja menevät töihin noin kolmekymmppisenä. Eikö näiden työuria olla pidentämässä?

Minusta nuoret kannattaisi kouluttaa kaikki jatko-opintokelpoisiksi, jotta kalliilta aikuiskoulutukselta tai iltalukion käymiseltä vältyttäisiin, aiheuttaahan sekin katkoksen työuraan.

Tuskinpa ainakaan opettajien työurat pitenevät, jos koulutus ajetaan kaksivuotiseksi. Jos kaksivuotisuuteen mennään, kolmasosa osa opettajista joutuu kortistoon.

Editoin tätä vielä, jos tämä hölmöily jatkuu....

27.1.2017
Opetus- ja kulttuuriministeriö patistaa sekä yliopistoja ja ammattikorkeakouluja todistusvalintaan, mutta nyt on puhuttu vain ylioppilatodistuksesta. Surullista, että Suomessa toimitaan näin. Pääsykokeet korkeakouluihin on on säilytettävä ja ammatillinen väylän pitää johtaa ammattikorkeakouluun.