sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Oikiksen pääsykoekirjat

Turun oikiksen, Lapin yliopiston ja Itä-Suomen oikiksen pääsykoekirjat 2017 postitetaan ei saa enää kampukselta hakea:
Kaikki ovat "siviilioikeutta" ja "ohuita", yhteensä noin 320 sivua.

Juha Karhu: Vahingonkorvausoikeuden ja sopimusoikeuden perusteet
Mika Launiala: Siviiliprosessin perusteet
Eva Tammi-Salminen: Perusteita panttioikeudesta.

Tammi-Salminen on töissä Turun yliopistossa, Launiala Itä-Suomen yliopistossa, ja JUha Karhu Lapin yliopistosta

2018 koe on samoilla kirjoilla (mutta siis uusilla kirjoilla?) kaikilla vielä Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin suhteen.

Keväällä 2019 on sähköinen koe, koekirjat selviävät aikanaan.



Historiaa aiemmilta vuosilta
2016 Kirjat olivat: Jaakko Ossa: Varallisuuden tuoton ja siirron verokohtelu
Kim Talus ja Sirja-Leena Penttinen: Johdatus Euroopan Unionin oikeuteen
Jussi Tapani: Rikosvastuun perusteet

Jaakko Ossa on Turun yliopiston  vero-oikeuden professori
Kim Talus on professori Itä-Suomen yliopistossa, missä tietääkseni vaikuttaa myös Sirja-Leena Penttinen.
Jussi Tapani on Turun yliopiston  rikosoikeuden professori (ja dekaani). Jussi Tapani on yhdessä Itä-Suomen rikosoikeuden professorin Matti Tolvasen kanssa julkaissut t2004 eoksen Rikosvastuu ja sen toteuttaminen.

Pääsykoe Turun yliopistoon ja Ita-Suomen yliopistoon on 25.5.2016, eli lukuaikaa on sangen vähän. Tulokset julkaistaan 1.7.2016.

Helsinki oikis, pääsykoekirjat 2016
Suomenkielinen pääsykoe
Janne Kaisto: Esineoikeuden alkeet. sivumäärä 165
Päivi Korpisaari: Johdatus viestintäoikeuteen. Sivumäärä 219
Risto Koulu ja Heidi Lindfors: Velkavastuun toteuttaminen luottoyhteiskunnassa.sivumäärä 208.
Yhteensä 592 sivua päntättävää

Ruotsinkielinen pääsykoe
Dan Helenius: Grunderna för europeisk och internationell straffrätt.Sivumäärä 236.

Konrad Lundberg et al.: Juridik – civilrätt, straffrätt, processrätt  3. painos, Sanoma Utbildning 2015, luvut 1-3, 9-15, 17-20 ja 22-23. Sivumäärää en löytänyt nettikaupastakaan, eikä tästä tule siis kaikkea. (Onkohan tämä ruotsalainen kirja, jonka toinen painos on käytössä Ruotsissa?)
Lapin yliopiston kirjat ovat 
Oikeus tänään 1 ja 2 neljäs uudistettu painos
Aiheita ovat: Velvoiteoikeus, Oikeusinformatiikka ja Sähköinen asiointi ja viestintä julkisella sektorilla sekä Johdatus kansainväliseen rikosoikeuteen, Esineoikeuden perusteita, Vero-oikeuden perusteet ja Sosiaalihuolto ja asiakkaan oikeusturva.

Vuoden 2015 juttu: 2015 Oikikseen englanninkielinen kirja???
Yläkuva ei esitä pääsykoekirjoja valitettavasti, sillä vuonna 2015 Oikeustieteellisen tiedekunnan pääsyvaatimuksena (ainakin Turkuun ja Joensuuhun siis Turun ja Itä-Suomen yliopistoon) ovat seuraavat kirjat


1. Katja Weckström: Internet Commerce and Law (134 sivua)
2. Matti Tolvanen: Prosessioikeuden perusteet (166 sivua)
3. Mika Viljanen: Baselin pankkisääntelystrategiat (270 sivua)
Yhteensä kirjoissa siis 570 sivua.

Lähde täällä

Kirjat maksavat 55 euroa kappale, ja kerralla ostettuna 155 euroa. Kirjat ovat pehmeäkantisia.

Minusta on väärin, jos suomenkieliseen koulutukseen pääsemiseksi vaaditaan englanninkielinen kirja. Nimi on englanninkielinen ja myös sisältö. Kysymykset ja vastaukset on ja vaaditaan suomeksi (tai ruotsiksi), joten kääntäminen auttaa. Tämä minusta lisää epätasa-arvoa, koska valmenuskursseille menijät tai materiaalin ostavat saavat kirjasta tiivistelmän suomeksi. Tämä ei ole suinkaan ilmaista toimintaa.

Koska kirjat ilmestyvät 30.3.2015 ja pääsykoe on jo 25.5.2015, eli aikaa on ruhtinaalliset 56 (57) päivää lukea nämä kirjat eli 10 sivua päivässä pitää opiskella ulkoa.

*****
Perustuslain 16§:n toinen ja kolmas momentti kuuluvat:

"Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu
".

Kolmas momentti minusta tarkoittaa, että yliopistoilla on täysi autonomia ja oikeus päättää hakukirjat ja sisäänpääsykriteerit. Yliopistolain 36 §:n mukaan "Yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Silloin, kun yliopisto opiskelijoiden määrän rajoittamisen vuoksi ei voi ottaa koulutukseen kaikkia hakijoita, hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita"

Vain prosessioikeuden perusteet on oikeustieteellisessä pakollinen opinto. Matti Tolvanen on tietojeni mukaan Itä-Suomen yliopistosta, kuten Katja Weckströmkin, mutta Mika Viljanen vaikuttaa Turussa. Akateemisessa maailmassa kuitenkin liikutaan opinahjosta toiseen. Baselin pankkisäätelystrategiat ja Internet Commerce and Law ovat loppuvaiheen opintoja ja porautuvat johonkin yksityiskohtaan. Prosessioikeus on aihealue, joka on juristin osattava ja nyt siis jo alalle haluavan. Käsitykseni mukaan Suomessa oikeusprosessit käydään suomeksi tai ruotsiksi (tai saameksi tai viittomakielellä), mutta ei englanniksi. Lisäksi lait "säädetään" suomeksi ja ruotsiksi.

Perustuslain 16§:n toinen momentti minusta tarkoittaa välillisesti sitä, että varattomuus ei saisi olla esteenä itsensä kehittämisessä. Jotkut haluaisivat sitä tehdä Turun tai Itä-Suomen oikiksessa. Minusta valmennuskurssien maksuista on paljonkin käyty keskustelua. Kaikilla ei ole varaa näihin.
*****
2.4.2015
Yle TV1;n Kuningaskuluttaja käsitteli 2.4.2015 Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykoesysteemiä. Kyselyn mukaan 84% sisäänpäässeistä olisi käynyt valmennuskurssin. Pääosin kurssia järjestää LEX ry. Kirjoista tehdään tiivistelmät ja kursseja on erilaisia, pitäjät ovat ammattilaisia.
Minusta systeemissä on hyvä asia vaihtuvat kirjat, sillä uudet ylioppilaat voivat hakea suhteellisen tasavertaisesti. Minusta pääsykoe mittaa hyvin opiskelun  ja työn luonnetta. Tentteihin päntätään ja niissä vaaditaan aika hyvä ulkomuistia, asioiden ymmärtämistä ja hallintaa. Myös esitutkinta-aineisto voi olla tuhansia sivuja. Syyttäjän, puolustuksen ja tuomarin on se käytävä läpi. Ohjelmassa haastateltu asiantuntija ei ollut samaa mieltä pääsykokeesta. Ohjelma tulee uusintana ja on Areenassa katsottavissa. Ohjelmassa sanotaan tahoja, jotka hyötyvät, minusta opettajat eivät hyödy. He opettavat ja saavat siitä vain korvauksen.

25.5.2015
Kokeesa oli englanninkielisestä kirjasta kaksi kysymystä, joista toinen oli oikein väärin -väitteitä.

1.7.2015
Turun oikiksessa ei ole vielä tuloksia ovessa 1.7.2015, mutta omilla pankkitunnuksilla kannattaa mennä Opintopolkuun ja näkee, onko tullut valituksi. Tulokset on seinässä perjantaina.

3.7.2015
Turun oikiksen tulokset olivat ulkoseinässä ja sisällä Caloniassa. Eli hakijan nimi, alkupisteet ja koepisteet ja yhteispisteet.
Yhteispistekiintiössä valittiin 100 opiskelijaa pisteitä piti olla 73,00.
Valintakoekiintiössä valittiin 54 ja pisteraja piti olla 46,50.

28.7.2015 Lähde täällä siellä on lisää tekstiä ja sivunumero
Englanninkielisen Katja Weckström: Internet Commerce and Law -kirjan kysymykset ja vastausten arvosteluperusteet
Oikein/Väärin kysymykset (eli lainausta)
1. Valtioiden väliset sopimukset (treaties) sitovat vain allekirjoittajavaltioita. Oikein
2. Yksittäistä asiaa voidaan tarkastella neljän eri sääntelymuodon kautta. Oikein 
3. “Law in action” viittaa voimassaolevaan oikeuteen ja sen täytäntöönpanoon kulloisellakin hetkellä. Oikein
4. Todistustaakkaa (burden of proof) on notoorisesti helppo arvioida summaarisessa menettelyssä. Väärin
5. Omaisuudella viitataan kontrollista syntyvään oikeusasemaan. Oikein
6. Pilottitapaus ei määrittele muiden vastaavanlaisten tapausten ratkaisuja. Väärin
7. Virtuaalihuonekalut eivät ole irtainta omaisuutta. Oikein
8. Virtuaalivarkauksissa kohteen korkea taloudellinen arvo estää lievästä rikoksesta tuomitsemisen. Väärin 
9. Tietoyhteiskuntakaaren säätämisen tarkoituksena oli sähköisen viestinnän lainsäädännöllisen kehikon (The legislative landscape) päivitys.Oikein
10. Tietomurrosta (Computer break-in) voidaan tuomita Suomen rikoslain mukaan vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Oikein

Esseekysymys
TEHTÄVÄ 5. Kansainvälistä vapaakauppasopimusta koskevien neuvottelujen tuloksena EU-jäsenmaiden parlamentit saavat käsiteltäväkseen lakiehdotuksen, johon sisältyy säännöksiä, joita voi mahdollisesti pitää rajoituksina sananvapauteen. Toimit Euroopan unionin neuvoston oikeudellisena neuvonantajana ja sinulta pyydetään vastauksia seuraaviin kysymyksiin. 
a) Mitä elementtejä oikeus sananvapauteen (right to freedom of expression) sisältää Euroopan ihmisoikeussopimuksen (European Convention on Human Rights) 10 artiklan 1 kohdan mukaan? 

Vastauksessa pitäisi olla seuraavaa, lähde täällä, lue sieltä vielä lishuomiot ja pisteet
a) Oikeus sananvapauteen sisältää vapauden: – pitää mielipiteitä  sekä – vastaanottaa  ja levittää – tietoja ja ajatuksia  – viranomaisten siihen puuttumatta  ja – alueellisista rajoista riippumatta. 

b) Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 2 kohdan mukaan oikeutta sananvapauteen voidaan rajoittaa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi. Minkä ehtojen on kuitenkin täytyttävä, jotta tällaisia rajoituksia voidaan asettaa? 

Vastauksessa pitäisi olla seuraavaa
Rajoituksista on säädettävä laissa  ja niiden on oltava välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa . 

c) Mitkä elimet voivat arvioida lakien perustuslainmukaisuutta (constitutionality) Saksassa, Ranskassa ja Suomessa? Miten kysymys lain perustuslainmukaisuudesta voi tulla tutkittavaksi Ranskassa? 
Vastauksessa pitäisi olla seuraavaa
Saksassa lain perustuslainmukaisuuden voi arvioida perustuslakituomioistuin, Ranskassa sen voi tehdä pysyvä erityinen toimielin. Suomessa perustuslainmukaisuutta voivat arvioida korkeimmat oikeusasteet. Ranskassa lainsäätäjä voi saattaa lain perustuslainmukaisuuden tutkittavaksi.

d) Oletetaan, että Ranskan lainsäätäjä katsoo lakiehdotuksen rajoittavan sananvapautta lainvastaisesti, mutta se ei halua hylätä ehdotusta. Mitä vaihtoehtoja lainsäätäjällä on, kun se haluaa lainsäädäntöprosessin kuitenkin etenevän?
Vastauksessa pitäisi olla seuraavaa
Se voi muuttaa esitystä siten, että lainvastaiset rajoitukset poistuvat tai se voi hyväksyä esityksen perustuslain muuttamista koskevan menettelyn mukaisesti . Yhteensä 2 p.

lauantai 28. maaliskuuta 2015

Mälikkälän kirppis loppui


Mälikkälän kirppis sijaitsi entisessä TV-tehtaassa Turun Radiomiehenkadulla.
Joka päivä se vattiin  klo 10 ja arkisin on auki klo 19 asti ja viikonloppuisin klo 16 asti.

Vaan nyt se on loppu, tämä postaus on kirjoitettu, kun kaikki vielä pyöri.



Otimme paikan viime viikolla, jonka kirjavalikoimasta on kuva.

Paikan etuja on minusta hyvät parkkipaikat, ei ole yksityinen parkkivalvoja laputtamassa autoja sekä ilmavat tilat. Kirpparilla myydään kahvia (en ole testannut) ja on lasten leikkihuone (sitäkään en ole testannut).

Meillä on ensimmäistä viikkoa paikka, jonka viikkovuokra, joka on 22 euroa, provisoita ei ole. Hintalaput (30 kpl) maksavat 50 senttiä arkki.

Kirpparin myyntiä pystyy seuraamaan on-line netistä Kirpparikalle -palvelun kautta täällä, omat tunnukset saa kun tekee sopimuksen. Kuvassa osa näytöstä. Paikan varaukset voi hoitaa myös netin kautta. Tilitys maksetaan suoraan tilille ja rahat tulevat muutamassa päivässä.

Paikalla oli aiemminkin eri pitäjien toimesta kirpparitoimintaa. Tällä formaatilla on avattu 1.3.2015 (lähde kirpparin omat nettisivut).

Mälikkälän kirppis on minusta hyvä kirppis, perustelen sitä sillä, että tila on avara ja siisti, henkilökunta on kiinnostunut asiakkaista. Paikkoja voisi olla enemmän miehitettynä ja asiakkaita enemmän. Meille kirppari on jokavuotinen perinne, eli saadaan tavaraa kiertoon. Myymme vain omia tavaroita, joita emme enää tarvitse. Kyseiset kuvan kirjat olen lukenut. Olen ostanut kirpparilta neljä kirjaa tilalle.

16.5.2015
Mälikkälän kirppikselle oli tullut lisää porukkaa myyntipaikoille, itse ostin muutamia kirjoja.

11.11.2015
Huutokaupat lopetettu, mutta itase voi mennä myymään. Aukioloajat ovat: joka päivä avataan klo 10 ja arkisin on auki klo 19 asti ja viikonloppuisin klo 16 asti.

torstai 26. maaliskuuta 2015

Koululait eivät tue huumausainetestin tekemistä?



Apulaisoikeuskanslerin  päätöksessä 21.11.2014 on tarkasteltu huumausainetestin tekemistä peruskoulutason sisäoppilaitoksessa.

Ratkaisu ainakin linkistä "Huumausainetestaus peruskoulutason sisäoppilaitoksessa".

Suurin tai ainakin eräs suurimmista ongelmista oli se, että oppilaalle D oli tehty huumausainetesti ilman tämän omaa suostumusta.

Lainausta apulaisoikeuskanslerin päätöksestä:
"Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei D:ltä saadun selvityksen perusteella pyydetty suostumusta testin tekemiseen tai selvitetty testin tuloksesta mahdollisesti aiheutuvia seuraamuksia tai kerrottu sen vapaaehtoisuudesta. Hänelle ei ole myöskään kerrottu, mihin tietoja luovutetaan. D:n äiti on antanut testaukseen suostumuksensa, mutta sen ei voida katsoa syrjäyttävän vaatimusta siitä, että suostumus olisi tullut pyytää nimenomaisesti henkilöltä, jonka perusoikeuksien rajoittamisesta oli kysymys eli D:ltä etenkin, kun hänen on peruskoulun yhdeksäsluokkalaisena täytynyt olettaa riittävästi ja oikein informoituna ymmärtävän asian ja kykenevän arvioimaan suostumuksen merkityksen itsenäisesti. Menettely huumausainetestauksen toteuttamisessa edellä mainitulta osin ei ole ollut perustuslaissa säädettyjen yksityiselämän suojaa ja henkilökohtaista koskemattomuutta koskevien säännösten mukaista".


****
Sovellettavat perusoikeudet tässä tapauksessa ovat minusta ainakin

6 § Yhdenvertaisuus
3. momentti: Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

7 § Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen
1. momentti 
Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
3. momentti alku: Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta

11§ Yksityiselämän suoja
Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.

*****
Oikeusoppineet korostavat että kaikki perusoikeuksien rajoittamiset on tarvittaessa perusteltava lain tasoilla normilla, eli perusoikeuksien rajoittaminen on perustuttava lakiin.

Nyt voimassa olevan perusopetuslain mukaan on 36 d §:n mukaan on oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita, sillä "Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta 29 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista... 36 e§n mukaan on myös oikeus tietyin edellytyksin tarkastaa oppilaan tavarat".

Oppilaalle tulee kertoa tarkastuksen syy. Tarkastajan tulee olla samaa sukupuolta ja paikalla pitää olla täysi-ikäinen koulun henkilökuntaan kuuluva, eli minusta esimerkiksi opetusharjoittelija ei täytä tätä kriteeriä, eikä myöskään välttämättä vahtimestari, jos palvelu on ulkoistettu.

Perusopetuslaissa ei ole erikseen määräyksiä huumausainetesteistä. 
En löytänyt huumausainetestistä määräyksiä lukiolaistakaan.

Minusta uuden hallituksen pitäisi pohtia, pitäisikö huumausainetesteistä säätää pykälät lakeihin. Alle 15-vuotiaan huumausainetestin tuloksesta kuuluisi aina informoida huoltajia. En tarkalleen tiedä mitä lakia sovelletaan, mutta Potilaslaissa on määritelty alaikäisen asemaa jo 7§:ssä sekä 9§:ssä "Jos alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalle " Lain 14§ määrittelee salassapitovelvollisuuden rikkomisen rangaistavaksi teoksi. Oletan testin tuloksen olevan terveystieto, eli sitä ei näin ollen saisi kertoa huoltajalle. Oletettavaa on, että huoltajan kasvatustehtävää suorittaessaan tarvitsee tätä tietoa. 

Henkilökohtaiselta kannalta pidän järkevänä, että näin tehtäisiin. Toisaalta poliisi hoitaa tämän kaltaiset asiat. Huumausainelaissa (8§) minusta määrätään, että hallussapito on ehdottomasti kielletty, ja henkilö on velvollinen luovuttamaan kielletty aine poliisille (taikka tullin henkilökunnalle tai rajavartioviranomaiselle).

Laissa ammatillisessa koulutuksessa pykälä 34 a velvoittaa opiskelijaa tietyissä tilanteissa (vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä; tai vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta; tai vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä) esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen oppilaitokselle.

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Sepänkadun "Tuton kaava"



Turun kaupunginvaltuustossa ja sitä kautta lehdissä on käsitelty Sepänkatu 5:n kaavaa. Siitä on esimerkiksi Aamusetin uutinen täällä. Tontille on tulossa rutkasti "rakennusoikeutta" eli kaksi yhdeksänkerroksista uudisrakennusta.


Tontille jäävät ilmeisesti puutalot joista otin pari kuvaa, ymmärtääkseni kyse on hankitusta tontista?

Alue sinällään on sangen hieno, sillä ylämäki päätyy puistoon.

Tonttia vastapäätä on muuten synnyinpaikkani eli entinen synnytyssairaala Heideken.

Luostarinkadun varressa on entinen tyttökoulu ja entinen ruotsinkielinen oppikoulu. Luostarivuorenkoulussa on nyt yläkoulu ja lukio, ja St Olofsskolanissa on ruotsinkielinen yläkoulu.

Julkisesa keskustelussa on käsitelty tontin omistusjärjestelyitä. Yleensä ei myönteisessä sävyssä.

Kaava-asian julkisessa keskustelussa ei minusta ole otettu sitä asiaa huomioon, että viereiset korttelit koostuvat pelkistä kerrostaloista, mikä ilmenee kuvien taustoista, joita jouduin rajaamaan, että ihmisiä ei olisi tullut kuviin, (Autojen rekisterikilvet mustasin).

Monikin talo on seitsemän- tai kahdeksankerroksinen korkeammalla kohdalla mäkeä eli miksi juuri tämä tontti herättää kiinnostusta. Toisaalta kaksi yhdeksänkerroksista uudisrakennusta tuntuu paljolta, tontin koko jos puutalot jäävät ei ole kovin iso.

Toisella puolen Kivenhakkaajankadulla on kauniita puutaloja ja kerrostaloja. Kivenhakkaajankadun päähän tulee myös kerrostalo, asiasta lisää täällä.

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Automaattisesti ilmestyviä kuvakkeita ja itsellään käynnistyvä kamera



Tietokoneeni työpöydälle ilmestyi lauantaina 21.3.2015 kuvan kaltainen CyberLink-kuvake, tilaamatta, itsekseen. Kuvake tuli eikä suostunut lähtemään pois. Itsekseen tullut kuvake kehottaa kopioimaan levyjä. Kuvakkeessa oli kolme toimintaa. Itse en polta levyjä, enkä kopioi mitään. Millään ilveellä en saanut kuvakketta pois työpöydältä.

Voi olla, että kyseinen kuvake on täysin vaaraton, mutta aiemmin internetistä on tullut kaksi virusta, joista ensimmäinen johti koko tietokoneen toiminnan lamautumiseen. Toinen viruksen tai haittaohjelman toiminta lamautui karanteenissa, eli virustorjunta reagoi siihen. En viitsinyt tehdä koneella juuri mitään. Ongelma poistui, kun XP-aika päättyi, ilmeisesti jotain ongelmaa oli, sillä en saanut vaihdettua käyttöjärjestelmää Windows 7:aan, jonka ostin tilalle. Kannettava on täysin käyttökelvoton.

Nykyisessä läppärissäni on Windows 8.1 käyttöjärjestelmä ja olen ostanut siihen Norton Internet Security viruksentorjunta -ohjelman. Ajoin kuvakkeen tulon jälkeen täydellisen tarkastuksen, ja Norton asetti 7 kohdetta karanteeniin. Poistin ohjelmapaneelin kautta CyberLinkin poltto-ohjelman ja CyberLinkin kameraohjelman. Kameraohjelma on käynnistynyt pari kertaa itsestään, joten teippasin kameran kiinni jo syksyllä ja tänään poistin kameraohjelman ohjauspaneelin kautta.

Onko jollakin kokemusta onko yläkuvan kuvake turvallinen?  Onko Kameran käynnistyminen kovinkin normaali toiminta?

Minulla on alle vuoden vanha HP:n kannettava, johon tuli HP:n päivitys netin kautta, eli kyseinen CyberLink voi olla ihan harmiton ohjelma, mutta ihmetyttää ikonin iso koko ja se, että kuvaketta ei pystynyt poistamaan millään, luultavasti toinen ohjauspaneelista poisto voi olla onnistunut, en ole käynnistänyt konetta uudestaan. Ensimmäinen poisto kumoutui käynnistettäessä.

lauantai 21. maaliskuuta 2015

Fibonaccin luvut toteuttavat kultaisen leikkauksen



Turku Energian piippu on koristettu Fibonaccin luvuilla 1,1, 2, 3, 5, 8, 13, 21, 34 ja 55. Luku nolla on jätetty pois. Fibonaccin lukujen suhde lähestyy kultaista leikkausta luvuilla 34 ja 55 suhde on 0,61818181 ... kun kultainen leikkaus on likimain tämä.

Se saadaan myös jakamalla jana kahteen osaan siten, että suuremman osan x suhde koko janaan on pienemmän osa suhde suurempaan eli

x/1 = (1-x)/x
josta ristiinkertomalla saadaan yhtälö (kuvassa)



Likiarvona siis Fibonaccin luvut toteuttavat kultaisen leikkauksen Turku Energian savupiipussa.

perjantai 13. maaliskuuta 2015

Leskenlehti perjantaina 13.3.2015


Perjantai 13:s päivä on mainettaan parempi, sitä todistaa leskenlehtikin yläkuvassa, jonka näin kotimatkalla.

Liian nopeasti valmisteltu opintotukimuutos kaatui tai ei viedä eteenpäin. Myöskään toisen asteen eli lukion eikä ammatillisen koulutuksia tehdä ennen vaaleja.

Ihmetyttää näpertely pikkulakien kimpussa. Tarvitaan perusturvan kokonaisremonttia. Eli, jos toiseen tutkintoon ei saa opintotukea, perheetön saa toimeentulotukea, eli säästöä ei tule. Tukiviidakko on liian ryteikköineen. Minusta tuntuu ideologiselta olla lasten kotihoidon- ja opintotuen kimpussa. Jos työssäkäyvä äiti on kotona, lapsen päivähoitomaksut säästyvät yhteiskunnalta, lisäksi joku toinen saa töitä.

Minusta kummallisinta on, että opiskelija ei olisi voinut valita, mihin tutkintoon opintotukea nostaa. Eräs systeemi on myöntää yksi opintotuki toisen asteen tutkintoon ja korkea-asteelle tietty tukikuukausimäärä.

Pitää muistaa, että aikuisopiskelijoille (esim. yli 25- tai yli 30-vuotiaat) on erillinen aikuiskoulutustuki, jonka ehtona on kahdeksan vuoden työura ja työskentely nykyisessä toimessa vähintään vuoden. Tukea maksetaan 19 kuukautta ja se on työttömyyspäivärahan suuruinen.

Olennaista on siis katsoa kaikkia lakeja kokonaisuutena. Pitää myöskin laskea, mitä systeemit maksavat, minkälaisen perusturvan ne tarjoavat, mitkä on systeemien väliinputoajat ja kuka voi saada erilaisia tukia niin, että syntyy epätasa-arvoa ja kannustinloukkuja.

Katsottuani sekä Kiviniemen että Stubbin hallitusta olen yhä vakuuttuneempi siitä, että pääministerin vaihtoon tarvittaisiin Suomessakin aina uudet vaalit. Minusta kumpikaan hallitus ei onnistunut, mutta rehellisyyden nimissä hallituksilla ei ollut onnistumisen mahdollisuuksiakaan. Kaikki "tietävät", että Keskusta voittaa vaalit ja Juha Sipilä on pääministeri. Haluttaa nähdä, miten valtiontalous tasapainotetaan.

Kuten olen julkisestikin todennut, viimeinen hetki veronkorotuksille ja leikkauksille olisi ollut vuoden 2012 budjetti, jota tehtiin vuonna 2011, samoin kuin rakenneuudistuksille. Kuntauudistus ei onnistunut eikä SoTe-uudistus.

Nyt koko nyt istuvan eduskunta-ajan fokus oli muualla kuin omien asioiden kuntoon laitossa.

Remonttilista on varsin pitkä, enkä lähde sitä luettelemaan, minusta lista on liian pitkä ja ne toimet pitää priorisoida.

Uuden hallituksen pitää tehdä oma rakennepaketti jo hallitusohjelmaansa, ja toimeen pitää tarttua heti.

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Vuorotteluvapaa on halpa tyky-järjestelmä

Edit 4.9.2015

Vuorotteluvapaa on minusta hyvä järjestelmä, joka on maksanut Hallituksen esityksen 36/2014 mukaan bruttomenoina noin 150 miljoonaa euroa vuonna 2012. Näin Stubbin hallituksen aikana. Nyt Sipilän hallitus uhkaa taas kiristää ja nipistää ja saada 50 miljoonaan säästöt. Todelliasuudessa panostukset vuorotteluvapaaseen, säästetään sijaisen työttömyyskorvausten poistumisessa, sairaslomien vähenemisessä ja siitä, että henkilö jaksa pakertaa eläkeikään asti. Sipilän hallitus on minusta "aikoo leikata" -hallitus. Minusta puheista tekoihin ja vaaleissa 2019 katsotaan, kuin on mennyt. Vuorotteluvapaan alas ajaminen on virhe. Minusta hallituksen kaikki toimet kohdistuvat palkkatyöläisiin, ja eläkeläisiin ja päiväkotia käyttäviin, miksei maataousyrittäjiltä, ja yrittäjiltä poisteta kaikenlaisia tukia ja verohelpotuksia?

Vuorotteluvapaan nettomenoina pitää siis huomioida sijaisten palkkaaminen, näiden verot ja poistuvat työttömyyspäivärahat, sekä vuorottelijan eläkealenema.

Jos vuorotteluvapaa auttaa pidentämään työuraa, niin  yhteiskunnalta tai työnantajalta säästyvät sairas- tai varhaiseläkemaksut.

Itse en ole ollut koskaan vuorotteluvapaalla, lähinnä siksi, että ei ole ollut tarvetta eikä varaa, minusta järjestelmä voisi jäädä olemaan, mutta työhistoria pitäisi olla riittävän pitkä, ja kestosta varmasti voidaan sopia, samoin kuin "maksumiehistä".

Vuorotteluvapaakorvausta ylläolevan lähteen mukaan sai noin 20 000 henkeä vuonna 2012. Minusta vuorottelemassa olevat ihmiset ovat jaksaneet "sapatin" jälkeen työpaikalla hyvin vuorottelun jälkeen. Monesti pitkä sairaslomakin voi olla jaksamistapauksessa pidempi kuin lyhyt vuorotteluvapaa, joka on nyt minimissään 100 päivää.

Hallituksen esityksessä on varsin hyvin perusteltu järjestelmän etuja ja haittoja. Minusta se on hyvä järjestelmä pitkän työuran omaaville ja auttaa jaksamaan, suomalainen ei turhaa "makaa kotona" vaan vuorottelulle on omat syynsä.

Mistään mansikoiden poimimisesta ei ole minusta kysymys, sillä vuorottelukorvaus on 70 - 80 % työttömyyspäivärahasta eli tällä rahalla ei kukaan pysty rikastumaan.

Uusin ehdotus syksyllä 2015 on se, että vaaditaan 20 vuoden työhistoria ja taso olisi 70%, enintään 180 päivää, sekä yhtäjaksoisesti.

torstai 5. maaliskuuta 2015

Teatteri on remontissa, tarvitsee remonttia



Turun Kaupunginteatterin remontti maksaa arvioitua enemmän jopa 30 miljoonaa euroa.
rakennus on ulkoa päin  katsottuna heikossa kunnossa. (Lopulta homma maksoi 40 miljoonaa euroa)!


Teatterin ja Valtion virastotalon välissä on paikkoja spreijattu varsin ahkerasti ja rumasti

Kuvia otin enemmänkin tässä yksi suurempana, myös yläkuvat suurenevat.

Minusta on älytöntä maalailla seiniä, kaikki kustannukset maksetaan lopulta verorahoissa, sillä 6.6.2015 mukaan teatterin remontti maksaakin yli 35 miljoonaa euroa, ja vaikka teatteri on nyt osakeyhtiö Turun kaupunki viime kädessä luultavasti kuittaa vajeet.

Alkaa jo kummastuttaa, mihin tästä voi valittaa? Ainakin tänne blogiin.

Remontti viivästyy, ja kiriminen maksaa, uusi hintalappu on 39 miljoonaa euroa.

Tässä muutama remonttikuva marraskuulta vuosi ennen valmistumista

Korjatussa teatterissa näytellään Seitsemää veljestä, kuin silloin joskus 1970-luvulla.

Taide kyllä maksaa, ja minusta liikaa ainakin veronmaksajille.

tiistai 3. maaliskuuta 2015

Turun hovioikeuden rakennus on nyt remontissa



Tällä viikolla alkoi Turun hovioikeuden remontti.

Tässä kesäinen kuva Hämeenkadun puolelta Hovioikeudenkadun suunnasta. Rakennuksen sivu on alla olevan näköinen

Akatemiantalon ullakko ja kolmas kerros ovat remontissa. Vuoden 2016 pitäisi valmistua osa istuntosaleista, ja remontti on valmis 2017.

Akatemiantalo on lähellä Turun Tuomiokirkkoa tai itse asiassa takapuolelta sitä vastapäätä

Hovioikeus toimii remontin aikana eri rakennuksissa.

Minusta rakennus on komea ja olen aina pitänyt sen muodosta ja väristä. Myös piha on hyvin hoidettu.


sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Autokoulun teoriakoe voi sisältää "helpotuksia"


Ajokortti on edellytys auton ajamiselle yleisessä liikenteessä. Jokaista autoilijaa koskevat minusta liikennesäännöt.

Ajokokeen teoriaosiossa on mahdollisuus saada koe ilman "pakkotahtisuutta".

Ajokorttilaki (29.4.2011/386) määrää 53§:ssä kuljettajantutkinnon sisällöstä ja toteuttamisesta

Kuljettajantutkintoon sisältyy teoriakoe ja ajokoe…

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kuljettajantutkinnon vaatimuksista ja poikkeuksista teoria- ja ajokokeen vaatimiseen. Teoriakoe suoritetaan Liikenteen turvallisuusviraston kysymysaineistoa käyttäen. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä teoriakokeen, ajokokeen, käsittelykokeen ja ajonäytteen toteuttamisesta.


Trafin sivuilla löytyy teksti, joka kertoo ketä ei koske yleiset määräykset:

Teoriakoe voidaan tehdä ilman pakkotahtisuutta jonkin seuraavista edellytyksistä täyttyessä:
4.1 Kokeen suorittajan äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai englanti eikä hän hallitse hyvin mitään näistä kielistä tai kokeen suorittaja on lukutaidoton tai kuuro, tai 
4.2 Kokeen suorittaja on hylätty kolmasti teoriakokeessa, tai 
4.3 Kokeen suorittaja on vähintään 70-vuotias ja hylätty kerran teoriakokeessa, tai 
4.4 Kokeen suorittajalla on terveysperuste Lukihäiriön ollessa peruste, on hakija velvollinen esittämään kirjallisen, allekirjoitetun lukihäiriölausunnon. Lukihäiriölausunnon lausunnonantajan tulee olla erityisopettaja, lääkäri, erikoislääkäri, psykologi, puheterapeutti, lasten neurologi, neurologi, foniatri tai lukihäiriöön perehtynyt asiantuntija. Trafi voi hyväksyä myös muun asiantuntijan lausunnon. Ajokokeen vastaanottaja voi hyväksyä muun terveydellisen perusteen Trafin suostumuksella. Tätä varten hakijan on esitettävä kirjallinen lausunto tai todistus

On hyvä, että erityisryhmille on helpotuksia, monesti heillä voi olla erilainen auto ja voi olla automaattivaihteet. Heidänkin tarpeensa pitää ottaa huomioon. Tämä on sitä positiivista erityiskohtelua.

Yllä oleva tummennus on omani. Mitä tarkoittaa lukutaidoton henkilö? Entä jos tapahtuu onnettomuus? Miten sitten menetellään, yleensä lukutaidoton henkilö on myös kirjoitustaidoton. Liikenteessä on aina muitakin autoilijoita, pyöräilijöitä ja jalankulkijoita.

Minulla on ajokortti. Osaan jotenkuten lukea ja kirjoittaa.  Liikennemerkit olisi hyvä tuntea ja osata lukea opas- ja kieltotaulut.

Sain ajokortin vuonna 1983 ja pitää sanoa, että liikennemäärät ja ajovaatimukset ovat kasvaneet vuosi vuodelta, vaikka tiet, niiden valaistus ja autot ovat parantuneet.