sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Ei rahalla opiskelemaan vaan pääsykokeet säilytettävä yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin

Maksullisissa korkeakouluissa aloitti parisensataa opiskelijaa. Asiasta on juttu Helsingin Sanomissa  täällä, kuva ei liity juttuun, mutta kuva symboloi akateemisen opin korkeutta ja sininen taivas vapautta.

"Helsinkiin on avattu syksyn 2011 jälkeen kolme maksullista korkeakouluyksikköä, joihin pääsee opiskelemaan ilman pääsykokeita. Maksullisissa korkeakouluissa voi Suomessa opiskella kauppatieteitä ja oikeustieteitä".

Perustuslain 16§:n loppu kuuluu:
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu
.”

Tämä on minusta väärin, jos tutkinto rinnastetaan vastaavaksi kuin Suomen valtion rahoitteisten kauppakorkeakoulujen ja oikeustieteellisten tiedekuntien. Minusta tieteen vapautta ei ole maksullisuus, eikä tämä maksullisuus sovi minusta ilmaisuun: "kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä ".

Jos tutkintovastavuutta ei ole, niin asia on sitä myöten selvä. Muuten minusta rahalla ei pidä antaa ostaa koulutuspaikkaa. Kuka takaa että vaatimukset ovat samat kuin "yleisissä korkeakouluissa"?

*****

Suomessa täytyy pian päättää korkeakoulutuksen painopisteet ja tarjonta. 

Minusta ammattikorkeakoulututkinto ja jatkotutkinnot ovat epäonnistuneet siinä mielessä, että minulle on epäselvää tutkintojen ero.

Mikä on tiedekorkeakoulun ja ammattikorkeakoulun ero?

Mikä on Insinööri YAMK-tutkinnon ja DI-tutkinnon ero?
Mikä ero on siinä, että henkilö esimerkiksi Otaniemessa Teknillisessä Korkeakoulussa (vai onko se Aalto yliopisto) suorittaa diplomi-insinööritutkinnon tai hän suorittaa AMK-insinööritutkinnon jälkeen ylemmän AMK-tutkinnon. Miksi tarvitaan kaksi polkua tähän? Mikä ero tässä on? Mitä järkeä on haaskata resursseja rinnakkaiseen koulutukseen?

Entä mitä eroa on tradenomin YAMK-tutkinnon ja kauppatieteenmaisterin tutkinnon välillä?

Mihin tarvitaan terveyspuolen mahdollisia YAMK-tutkintoja?

Mihin työllistyy restonomi YAMK?

Miksei perata tutkintoja ja supisteta sekä tiedekorkeakoulujen sisäänottoa ja tiedekorkeakoulujen määrää että liian nopeasti polkaistuja ammattikorkeakouluja? Ikäluokat ovat pienenemässä. Minusta sekä ruotsinkielisten  että suomenkielisten korkeakoulupaikkoja pitäisi rajusti supistaa. Ruotsinkielisiä paikkoja voisi minusta sijoittaa enemmän ammatilliseen koulutukseen. Englanninkielisten koulutusten valtionrahoitus (jos sellaista on) pitää välittömästi lopettaa, samoin ilmaiset kielikylvyt. Jos joku haluaa kielikylpyä voisi sen ostaa.

Tiedekorkeakoulujen tohtorikoulutusta pitäisi minusta myös vähentää. Jatkotutkintojen suorittaminen ei varmasti voi olla itsetarkoitus. Koulutus on hyvä investointi, mutta ylikoulutus ei ole järkevää. Turha on työntää rahaa monenkertaiseen koulutukseen. Tohtorin työllistyminen yksityiselle sektorille ei ole sen helpompaa kuin maisterin.

Ammattikorkeakoulu- ja tiedekorkeakoulukelpoisuus saavutetaan lukion käymisen jälkeisellä ylioppilastutkinnon suorittamisella tai ammatillisen perustutkinnon suorittamisella. Tämä on hyvä lähtökohta. Myös pääsykokeet pitää säilyttää, sillä sekä lukiossa että ammatillisessa koulutuksessa arvosanat eivät ole aina vertailukelpoisia esimerkiksi lukihelpotusten ja mukautettujen arvosanojen vuoksi. Lukihelpotuksesta ei tule käsitykseni mukaan edes merkintään ylioppilastutkintotodistukseen, eikä ammatillisen koulutuksen mukautus vaikuta jatko-opintokelpoisuuteen. Tämän vuoksi kattavat pääsykokeet yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin on säilytettävä, vaikka nekin syövät resursseja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Roskapostin vuoksi kommenttien valvonta on päällä.
Kiitos kuitenkin, että kommentoit :)