sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Perintövero puolesta ja vastaan


Perintöverosta halutaan luopua. Etenkin hallitusneuvottelujen aikana kesällä 2014 asia nousi julkisuuteen.

Tällä hetkellä (tai aiempina vuosina) perintö- ja lahjaveron tuotto on ollut noin 500 miljoonaa euroa eli puoli miljardia.

Kun isot ikäluokkien jälkeläiset saavat perintöä, veron tuotto nykytasolla nousisi. Itsellä ei ole odotettavissa isoja perintöjä, enkä ole myöskään paljoa jättämässä, joten olen suhteellisen neutraalisti tarkastelemassa asiaa. Enkä ole kateellinenkaan.

Valtio tarvitsee jostain tulonsa. Ihmisellä on elinaikanaan mahdollista päättää omaisuutensa käytöstä ja hän voi tehdä testamentin, rintaperillisillä on omat oikeutensa.

Valtiovainministeriön (VVM:n) sivuilta löysin seuraavan toteamuksen:
"Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen verotuen määräksi arvioidaan noin 100 milj. euroa. Muille perintö- ja lahjaverotuksen verotuille ei pystytä laskemaan euromääräistä arvoa".

Lisäksi perintöverojen taulukoita on lievennetty, mutta myös viime aikoina kiristetty kuten kaikkea verotusta.

Alle 20 000 euron perinnöstä ei makseta veroa, yli menevästä osuudesta 40 000 euroon asti maksetaan veroa tällä hetkellä 7% I-luokassa ja II-luokassa 20%.

Verohallinnon sivuilla on esimerkki, jossa vainaja jättää omaisuutta velkojen, hautajaiskulujen ja perunkirjoituskulujen jälkeen 90 000 euroa, joka jaetaan kolmen lapsen kesken. 
Jokainen maksaa veroa 800 euroa, eli 30 000 eurosta jää 29200.
Todellinen veroprosentti on 800/30 000 * 100% = 2,67%.

Pienillä perinnöillä rintaperillisiä ei perintöverolla "kiusata". Ongelmallisia tapauksia ovat minusta kesämökit, ja tietyt tontit, joiden myyminen voi olla joko hankalaa, mahdotonta tai epäviisasta. Näistäkin joutuu maksamaan perintöverot. Myös tilanteessa, että ainoa omaisuus on perheen yhteinen koti, perintövero tästä omaisuudesta voi olla joskus elonjääneelle puolisolle ikävä yllätys.

Myös tilanne, jossa omaisuus jää lesken hallintaan testamentilla on minusta epäoikeudenmukainen. Koska rintaperillisille määrätään perintövero omaisuudesta, jota he eivät saa hallintaansa.

Perintöverosta luopumista varmastikin perustellaan sillä, että jokainen on ansiotuloistaan jo kertaalleen maksanut verot. Jos on ahertanut kesät ja talvet eikä ole saanut yhteiskunnan tukia, miksei saa siirtää hankkimaansa omaisuutta minne tahtoo. Varallisuusvero on jo poistettu. Verovapaita lahjoja voi antaa kolmen vuoden välein tällä hetkellä 19 999 euroa. Lisäksi säätiöt antavat paljon mahdollisuuksia. Edelleen on yläosassa mainitut muut helpotukset.

Rikkaat ottavat kantaa perintö- ja lahjaveroon muuttamalla Ruotsiin tai Portugaliin, missä on lievemmät perintöverot. Näitä on ollut tapetilla. Palkkaamalla verokonsultin (verojuristi) sukupolvenvaihdos minusta pitäisi voida tehdä hallitusti. Toisalta pääomavero on todella pieni, eli ei ole syytä lopettaa perintoveroa, sillä varallisuusverosta on luovuttu.

Perintöveron puolustajat näkevät varmasti valtion tulonäkökulman, sen, että yhteiskunnalla on usein ollut henkilön menestymiseen vaikutusta esimerkiksi ilmainen koulutus ja edullinen terveydenhuolto. Itse ajattelen lähinnä valtion ammottavaa kassaa ja sitä, että jokainen meistä on saanut hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ilmaiseksi, ne on joillain veroilla rahoitettava. Minusta myös ilmaisia tukia pitää karsia. Minusta hyvinvointiyhteiskunta on epäoikeudenmukainen siinä, että se ei ota huomioon sitä kuinka paljon yksilä tai perhe on maksanut jo veroa, vaan kaikki ovat ns. samalla viivalla.

Joidenkin mielestä progressiivisella verotuksella ja perintöverolla pitää tasata yhteiskunnan tulo- ja varallisuuseroja. Progressiivinen verotus on minusta varsin tehotonta, sillä asteikot eivät ole kovinkaan progressiivisia, progressiota saattaa olla asteikon alapäässä ja varsinkin niin, että suuremmilla tuloilla alkaa valtionveron maksu, kunnallisveron puolella pienituloisia auttavat eri vähennykset. Työtulojen noustessa vähenevät yhteiskunnan tuet, eli työtä tekevälle loppuvat toimeentulotuki, työttömyyspäiväraha, mahdollisesti alaikäisten lasten opintotuki ja asumistuki, lisäksi päivähoidon maksut nousevat, eli asteikon alapäässä tulovero voi olla hyvinkin progressiivinen ja pienilläkin työtuloilla käteen jäävä euromäärä pienenee runsaasti. Eli voi olla, että työntekeminen laskee perheen käytettävissä olevaa tuloa.

Pääomavero ei ole progressiivinen ei ainakaan asteikoltaan. Pääomavero on lisäksi alhainen.

Perintöveron vastustajat voivat argumentoida, että tilastotietojen mukaan yli puolet suomalaisista saavat tulonsiirtoja enemmän kuin maksavat veroja. Siitä, esim täällä (katso loppukappaleita). Koska osalla miltei kaikki raha tulee tulonsiirroista ja toimeentulotuesta ja yhteiskunnan palvelut ovat ilmaiset, on kohtuullista, että omalla työllä ansaittu omaisuus, josta on maksettu jo palkkojen tulovero, kaikki leimaverot ja alvit on sitten omaa ja sen voi kuollessa jättää huoleti seuraaville ilman veroseuraamuksia. Sama pätee omaisuuden luovuttamiseen elinaikana. Tässä pitää vain rintaperillisten asema turvata.

Lehdistössä (esim. Länsiväyläolleiden Kelan tietojen mukaan viime vuonna eli 2013 "Kela maksoi asumistukia 1,4 miljardia euroa vuonna 2013". (summa voi olla jo 1,7 miljardia euroa)Tämä on aivan liian suuri summa kansakunnan kestokykyyn nähden. Tästä luonnollisesti hyötyvät asumistuen saajat, mutta myös asuntojen omistajat. Nostaako asumistuki vuokria? Kannustaako se asumaan väljästi?

Vertaillaanpa: Asumistuen menot ovat 1,4 miljardia ja perintöveron tuotot ovat 0,5 miljardia. Valtion velan määrä on pian 100 miljardia euroa, yhden 1%-yksikön koron nousu tuo vuodessa lisäkustannuksia 1 miljardia. Suomen kansainvälinen luottoluokitus laski, lokakuussa myytiin miljardin laina korolla 1,4%. 

*****
Yläkuva ei liity juttuun, mutta kesämökit ja talot syrjäseuduilla tulevat olemaan "uusjaossa" lähivuosina. Mökkikunnat haluavat kiinteistöveron kautta osansa  mökkiläisen veroista ja valtio perintöverolla "omansa".

18.1.2016
Henkivakuutustuotot laitetaan verolle, samaan aikaan kun perintöveroa kevennetään. Tämä on minusta väärä suunta, ja epäoikeudenmukaista niitä kohtaan, jotka ovat huolehtineet esimerkiksi puolisonsa toimeentulosta ottamalla hänelle henkivakuutuksen.

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Tyler Hamilton, Daniel Coyle: Voittoja ja valheita sekä Lance Armstrong: Ei ainoastaan pyöräilystä


Tyler Hamilton, Daniel Coyle: Voittoja ja valheita, Salattu elämäni pyöräilyn huipulla Otava Seven-pokkari 2014, alkuteoksen nimi The Secret Race - Inside the Hidden World of the Tour de France: Doping, Cover-ups and Winning at all Costs, suomentanut Pekka Tuomisto.

Kirja kertoo Tyler Hamiltonin näkökulmasta pyöräilyyn pesiytyneestä doping-ongelmasta. Pääpaino on Tylerin omassa tarinassa, mutta tarina sivuaa läheltä Lance Armstrongin tuhkimotarinaa: Lance voitti kivessyövän ja voitti Tour de Francen seitsemän kertaa. Lance lopetti uransa, mutta palasi todistaakseen olevansa puhdas. Eri organisaatiot yrittävät todistaa hänen käyttäneen systemaattisesti dopingia.

Lopulta Lance Armstrong on vastannut myöntävästi dopingin käyttöön Oprahin tv-showssa, hänen voittonsa on mitätöity.

Tyler Hamiltonin (s.1971) parhaat saavutukset ovat Ateenan 2004 olympiakisojen aika-ajon kultamitali, jonka on nyttemmin palauttanut. Hamilton kärysi vuonna 2004 veridopingista, oman ilmoituksensa mukaan verenvaihdosta. Sen sijaan Lance Armstrong ei ole koskaan virallisesti kärynnyt.

Tyler Hamilton oli vuonna 2002 Giro d'Italiassa toinen, isompi saavutus oli tulla ylipäätään maaliin. Hamilton kaatui kilpailun alussa ja pyöräili olkapää murtuneena. Hamiltonin kivun sietokyky oli suuri. Toisaalta Hamilton on altis kliiniselle masennukselle. Hamiltonilla on myös yksittäisten etappien voittoja, lisäksi hän oli Lance Armstrongin apuajaja.

Tämä kirja oli erinomainen. Luultavasti  Daniel Coyle on kirjannut Hamiltonin kertomat asiat. Tuloksena on kertomus siitä, miten entinen laskettelija vaihtaa pyöräilyyn ja haaveilee ammattilaisuudesta. Hamilton ajaa joitain kisoja ja etappeja hyvin. Hän saa sopimuksen US-Postaliin. Talli oli amerikkalainen. Huipputallit ovat kuitenkin Euroopassa. Tylerin mukaan hän aloitti kolmantena vuotena dopingin käytön. Ensin dopingia oli yksittäinen punainen muna eli testosteronia ja sitten valinta Touriin ja kuuri epoa päälle. Tylerin mukaan hän ajoi aiemmin paniagualla (pan y agua eli vedellä ja leivällä). Tyler kertoo avoimesti urastaan ja kertaa kilpailuja ja Tourin yksittäisiä etappeja. Muistan monta etappia, esimerkiksi tilanteen, jossa käsilaukku juuttui Lancen ohjaustankoon, ja Jan Ullrich herrasmiehenä odotti. Tässä tarina kerrotaan niin, että Tyler Hamilton olisi ajanut Ullrichin kiinni ja pyytänyt tätä odottamaan. Näin varmasti sitten tapahtui.

Minua on ihmetyttänyt USA:n liittovaltion useat laajamittaiset tutkimukset dopingia vastaan. Toisaalta on hyvä, että urheilua siivotaan puhtaaksi. Luultavasti tämä onnistuisi yhteisillä pelisäännöillä. Eikä niin, että vuosikymmenten ajan tutkitaan ja pöyhitään vanhoja tapahtumia ja vain joidenkin maiden urheilijoita tai vain yhtä urheilijaa. Olisiko syytä tutkia enemmän nykyisiä kilpailijoita. Kuten kirjassa ehdotetaan. pitäisi olla "totuuskomissio", kaikki saisivat tunnustaa ilman rangaistuksen pelkoa tietyn ajan kuluessa. Tanskalaiset pyöräilijät ovat tunnustaneetkin. Bjarne Riis voitti Tourin 1996, hän on myöhemmin tunnustanut kiellettyjen aineiden käytön. TV-ohjelma niin ikään tanskalaisesta Jesper Skibbystä on myös karmeaa katsottavaa. Kaveri myöntää käyttäneensä aineita miltei vuosikymmenen. Samassa ohjelmassa on klippi tanskalaisen Michael Rasmunssenin tunnustuksesta. Tämän sivun mukaan käytössä on ollut ainakin epoa ja veritankkausta.

Voittoja ja valheita -kirja kertoo minusta asiallisesti syyt dopingin käyttöön, rutiinit, salailut, syyllisyyden ja sen hautaamisen, käryjen minimoinnin ja selitykset. Tyler Hamilton aloitti dopingin käytön ennen kuin Lance Armstrong oli US Postal tallissa. Armstrong sairasti kivessyövän ja liittyi talliin vasta 1998 ja ensimmäinen Tourin voitto tuli vuonna 1999. Ihmetyttää Armstrongin sotkemiseen asiaan. Tyler oli ensin US-Postalissa, ja lähti tallista, omien sanojensa mukaan jouduttuaan ulkopuolelle.

Vuonna 1998 Tourin aikan löydettiin erään tallin huoltoautosta monia annoksia epoa ja testosteronia ja muita doping-aineita. Armstrong ei osallistunut Tourille vuonna 1998. Tyler oli muutamia vuosia Lancen apuajaja ja senkin jälkeen asui samassa talossa. Tyler luonnehtii paljon Lancea. Se ei ole mukavaa luettavaa. Lance on Tylerin mukaan varsin itsekeskeinen ja vaati muilta (ja itseltään) paljon. Hän myöskin asettaa itsensä ja bisneksensä etusijalle. Itse asiassa minusta varsin tyypillinen ihminen. Useimmat urheilijat ja voittajat ovat tällaisia. Pidän henkilökohtaisesti enemmän kirjoista, joissa luodataan itseä ja kerrotaan vain omasta dopingin käytöstä. Hamilton vaihtoi tallia oman kertomansa mukaan syystä, että ajautui törmäyskurssille Lancen kanssa. Aineiden käyttö ei kuitenkaan loppunut. Tyler kärysi verenvaihdosta kahdesti vuonna 2004. Toinen käry oli olympiakullan jälkeen. B-näytettä ei pystytty tutkimaan, joten Hamilton sai pitää kultansa, mutta tunnustusten jälkeen hän on palauttanut mitalinsa.

Tylerin teksti epon käytöstä ja verenvaihdosta on silmiä avaavaa. Ennen epo-testiä oli käytössä hematokriittitestit. Veren hematokriittiarvo piti olla alle 50. Epolla sitä saa kohotettua. Hamiltonilla (ja Skibbyllä) oli oma mittari, joten ennen testiä oli mahdollista laskea arvoa suolaliuoksella tai juomalla nestettä alentaa arvoa. Epoa pitää säilyttää kylmässä, kuten myöhemmin veripusseja, joita Tyler kävi ensin luovuttamassa, tankkaukset oli sovittu tiettyihin päiviin. Epoa Tyler nimittää Edgariksi. Se tulee Edgar Allan Poesta, Edgar alkoi olla lähes jokapäiväinen tuttava, sillä jos epoa annostelee mikropiikkeinä testit eivät havaitse sitä (tai silloiset testit). Verenvaihtotouhua Hamilton kutsuu BB:ksi.

En referoi systeemiä, salailua ja mahdollisia tekijöitä enemmän, mutta kiinnitän huomiota huippu-urheilijoiden masennukseen. Hamiltonin mukaan hän sairasti masennusta, kuten Skibbykin tv-ohjelman mukaan. Onko niin, että masennukseen taipuvaiset etsivät urheilusta hyvää oloa, he "rääkkäävät" itseään äärirajoille, vai altistaako raaka "tulos tai ulos" -elämä masennukselle, vai aiheuttaako dopingin kaksinaismoraali masennukseen. Minusta nimeenomaan tätä kuuluisi tutkia eikä ruoskia kiinnijääneitä urheilijoita ja epäillä niitä, jotka eivät ole jääneet kiinni. Floyd Landiksen syytökset Lancea vastaan alkoivat vasta oman testosteronikäryn jälkeen. Lance oli silloin jo lopettanut uransa.

Itse kannatan puhdasta urheilua. En kuitenkaan kannata jatkuvaa menneiden asioiden pöyhimistä ja jatkuvia uusia syytöksiä. Itse en ole ollut huippu-urheilija vain penkkiurheilija. Olen kuitenkin huomannut, että jo harrastelijatasolla voitontahto voi johtaa käyttämään kaikkia laillisia keinoja, mutta myös "huijaamaan".


Lance Armstrong: Ei ainoastaan pyöräilystä, Tammi 2002, alkuteos It's Not About the Bike, My Journey Back to life, kirjoittamiseen on osallistunut Sally Jenkins,  suomentaneet Paula Herranen ja Veli-Pekka Ketola.

Lancen kirja on tunteikas, se kertoo Lancen tarinan ensimmäiseen Tourin voittoon asti eli vuoteen 1999. Lance syntyi Texasissa, isä erosi Lancen Linda-äidistä. Isäpuoli adoptoi Lancen ja Lance sai häneltä sukunimen ja kuritusta. Lance alkoi harrastaa uintia, juoksua, pyöräilyä ja sitten triathlonia, josta siirtyi pyöräilijäksi. Lancen ensimmäinen meriitti oli Oslon MM-kisojen voitto vuonna 1993. Vuonna 1996 hän oli murtautumassa läpi ammattilaisena, mutta kivessyöpä oli viedä hengen. Tämä kirja kertoo karusti mutta kauniisti tästä taistelusta. Kuvat ovat todistamassa kovaa taistelua.

Se miksi luin kirjan uudestaan on Tyler Hamiltonin kirja. Tylerilla oli sopimus U.S Postal tallin kanssa, kun Lance sai sopimuksen sinne.

Tyler Hamilton kuvaa Postalin rahoittajan Thomas Weiselin ja Lance Armstrongin suhteen seuraavasti:  "He eivät tulleet toimeen keskenään, useimpien mielestä he olivat liian samanlaisia" s.37

Lance Armstrong taas toteaa vain. Sen (U.S Postal Service -tallin)  pääsijoittaja oli Thomas Weisel, rahamies San Franciscosta, vanha ystäväni ... s.209

Lance kuvaa paljon enemmän epävarmuuttaan paluussaan. Vuoden 1998 doping-skandaalin Lance kuittaa hyvin lyhyesti:
"Ranskan poliisi tutki joukkueiden autoja ja löysi kasoittain EPO:a ja anabolisia steroideja, Joukkueiden jäseniä heitettiin ranskalaisiin vankiloihin". s. 234

Tyler Hamilton sen sijaan kertoo kyse olleen Festinan huoltoautosta ja luettelee takavarikon ..."234 annosta EPO:a, 82 ampullia kasvuhormonia, 160 kapselia testosteronia ja niin edespöin (luultavasti ei kovin erilainen lasti kuin Postal tai muut talleista ottivat kisaan)" s.87

Armstorngin jatko sen sijaan on: "Doping on ikävä tosiasia pyöräilyssä... suhtautuvat .. kuin ydinaseisiin -jos mielii pysyä mukana niin niitä on oltava"

Kun Hamilton tunnustaa piikittävänsä EPO:a ja Armstrong toteaa "kemoterapiani jälkeen ajatus vieraan aineen ruiskuttamisesta kehooni oli erityisen vastenmielinen"

***
Tämä riittää vertailusta. Muistan monia doping-tapauksia ensimmäinen oli jääkiekon MM-kisoista 1974, jolloin suomalaisen maalivahdin näytteessä oli piristettä, minkä selitettiin olevan lähtöisin banaanin kuoriosista, käry oli tosiasia ja mitalitta jäätiin. Käänteen tekevä käry oli Kouheroisten kovan käry vuonna 1984 Los Angelesin olympiakisojen 10 000 metrin jälkeen. Hopea muuttui ihmettelyksi ja selvittämiseksi ja myöhemmin häpeäksi. Minä uskoin, että mies oli puhdas, kunnes puhuttiin Rotterdamin maratonin näytteestä, joka oli ollut positiiviinen.

Vuonna 1988 en enää puhtauteen uskonut, kun 100 metrin Soulin kultajuoksija jäi kiinni. Sen jälkeen käryjä ja selityksiä on tullut tasaiseen tahtiin. Uusi ilmiö on ollut laboratorioiden, lääkäreiden tutkimisten ja tunnusten kautta tulleet käryt esim. Balco-tapaus.

Suhtaudun ehkä eri tavalla käryihin kuin muut. En viitsinyt kirjata kärynneiden nimiä, en pyöräilijöitä enkä muita. Se on minusta väärin roikottaa näitä vuositolkulla. Pahiten tietenkin kärsivät puhtaat kilpakumppanit. Puhtaat urheilijat ovat menettäneet mahdollisuuden kilvoitella puhtaita urheilijoita vastaan. Pahempaa on, että kaikkia huippuja kuitenkin epäillään. Tyler Hamilton jäi kahdesti kiinni vuonna 2004 ja vielä kerran palattuaan yrttilääkkeestä. Floyd Landis, joka on myös todistanut, että Lance on käyttänyt dopingia jäi kiinni voittaessaan Tour de Francea.

Onko niin, että kun käryää, tunnustaa mielellään että muutkin käyttävät?

Ne, jotka ovat kokeneet urheilun kiihkon ja voiton nälän ja nähneet vippaskonsteja, he ymmärtävät, että urheilu on kisan aikana elämää suurempi asia, joidenkin psyyke muuttuu, on pakko voittaa millä lailla hyvänsä: ON PAKKO VOITTAA.

Minusta penkkiurheilijan ei kuulu tukea tätä voitto on pakko -mentaliteettia. Se, joka voittaa on siinä kilpailussa paras. Myös reilu peli on tärkeää, tärkeämpää kuin väärä voittaminen.Mutta nykyisin vain voitto on oikein, kaikki muu on väärin, myös käryäminen.

Minusta voittajien ylenpalttinen suitsuttaminenkin on väärin. Lopulta hekin ovat vain ihmisiä. Samoin häviämisestä ja käryämisestä on tehty hävettävää. Häviämisessä ei ole mitään hävettävää. Useimmat kilpailijat ottavat osaa, vain yksi voittaa kerrallaan. Viime kädessä jokaisen pitää urheilla omasta halustaan ei voittamisen pakosta.

Kirjat ovat molemmat äärimmäisen hyviä. Etapit ja edgarit on kuvattu kuten olisi itse vieressä katsomassa.

torstai 9. lokakuuta 2014

Näivetystauti Turun Forumissa



Turun Sanomien mukaan Turun Osuuskauppa on aloittanut yt-neuvottelut Turun torin viereisen Forumin Amarillossa, Rossossa ja Coffee Housessa. Paikat on aikomus sulkea. Ravintolat toimivat yläkuvan rakennuksessa.

Forumissa on monia liiketiloja monessa talossa. Toisessa päässä se rajoittuu Hotelli Hamburger Börsiin, joka lienee TOK:n hotelli, jonka alakerrassa on ravintoloita, TOK:lla on myös muita ravintoloita korttelissa, itse asiassa koko keskusta on täynnä eri konseptilla toimivia hotelleja ja ravintoloita. Wiklundin talossa on hotellihuoneita ja ravintola ja kahvipaikka. Kysymys on siis normaalista kilpailusta. Vaikka olen TOK:n osuuskunnan jäsen, en juurikaan käy kyseisissä suljettavissa ravintoloissa. Suosin korttelin paikoista ainoastaan Heseä, joka tuli Mäkkärin paikalle. Torin vierestä lähtevät bussit laitakaupungille, joten ihmisiä liikkuu päivisin paljonkin Forumin edessä.

Forum-kortteli näivettyi jo aiemmin, mutta sitä yritettiin elvyttää. Noste ei kestänyt vaan Dinsko sekä Hennes&Mauritz toimivat jonkin aikaa uusitussa Forumissa, mutta ovat muuttaneet pois.

Kane Records myös lopetti, suurista toimijoista vain Clas Ohlson enää jatkaa vanhoissa elokuvateatteritiloissa.
Liiketilaa on Forumin sisäosissa paljonkin tyhjänä.

Mistä tämä johtuu?

Ei minusta ainakaan parkkipaikoista, eikä Toriparkista.

Linnankadulla -myös korttelin edessä- on kadun varsilla parkkipaikkoja, lisäksi on entisen Telelaitoksen nykyisen kirjaston edessä ovat parkkialueet. Parkkipaikkoja on ja parkkihalleissa on tilaa, kuten täällä kartoitin

Kysymys on jostain muusta, minusta osa johtuu lamasta, osa siitä, että keskustan vetovoima hiipuu.

Toisaalta parkkipaikat eivät minusta ole edellytys tulla ravintolaan juomaan alkoholia vaan pikemminkin alkoholin juominen estää autolla tulemisen. Tosin Rosso on jonkinmoinen ruokapaikka ja Amarillostakin saanee ruokaa ja Rossosta alkoholia. Coffee Housessa ei liene anniskelulupaa, mutta kahville keskustaan ei tulla autolla. Kahviloita keskustassa on useita.

Kyse jonkin asteisesta nollasummapelistä, eli Turun Keskustassa Hansakortteli ja Yliopistonkadun kävelykatu vetävät asiakkaita, joskin City Anttila lopetti Kivikukkaron talossa. Turussa ylipäätään Länsi-Keskuksen Kodin Ykkösen liiketila on tyhjänä, mutta Mylly ja Skanssi ovat suhteellisen uusia ja vetovoimaisia, uusin kauppakeskittymä on Raision Itäniitynkatu, jossa on nykyisin Budget Sport, Ikea, K-Rauta, Biltema, Kodin Ykkönen, Gigantti, Expert, K-Market ja joitain muita pienempiä toimijoita. Myllyssä taas on S-kaupan ravintoloita ja Arnolds, Leonidas, Hese, kiinalainen ravintola, ja uusi Sushi-paikka. Skanssissa on omat ravintolansa.

Ihmisiä on rajattu määrä, ja raha on nyt tiukalla.
*****
28.12.2014  Turun Sanomissa on oli juttu, jonka mukaan keskustan liiketilojen vuokrat ovat tulleet huomattavasti alaspäin. Siitä huolimatta on tyhjää. Minusta maksakykyiset asiakkaat ovat kauppakeskuksissa autojensa kanssa. Toisaalta kun City-Anttilakin lopetti on taas yksi kauppa vähemmän.
21.4.2015
Tähän kaavaillaan POP-UP -yrityksiä.
2.12.2015
Muutamia yrityksiä on avaamassa.
13.4.2016
Foorumin Hesburger sulkee ovensa 31.5.2016.