Pisa-hätä

Suomessa on pian Pisa-hätä, kun  Pisa-pisteet laskivat. Pisa-tutkimuksessa mitataan 15-vuotiaiden taitoja lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Matematiikassa ollaan sijalla 12, Kiinan Shanghai on kärjessä, Sveitsi ja Alankomaat ovat myös Suomen edellä ja joukko Aasian maita. Lukutaidossa oltiin kuudes ja luonnontieteissä viides

Suomi putosi kärjestä ja pian etsitään syyllisiä.

Monta vuotta rehvasteltiin hyvillä tuloksilla, ja kahvitettin ilmaiseksi (?) vierailijoita ja unohdettiin keskittyä oppimisedellytysten kehittämiseen. Tämä on siis minun mielipiteeni.

Miksi näin on käynyt?
Pitää pohtia, mitkä tekijät tukevat osaamista ja mitkä asiat eivät tue oppimista. Listaan muutamia asioita alle, mutta koulun mahdollisuudet ovat varsin rajalliset, kyse on minusta syvemmästä ja vaikeammasta ongelmasta, joka näyttäytyy tuloerojen kasvamisena ja lisääntyvänä viranomaisten kasvatusvastuuna.

Esikoulu minusta ainakin tukee oppimista, koulukypsyys on parempaa. Lähikoulu alakoulussa on hyvä ja turvallinen paikka oppia. Oma opettaja alakoulussa auttaa oppimista ja aineopettaja yläkoulussa.

Erityisopiskelijoiden integrointi oppilasryhmiin samalla kun ryhmäkokoja kasvatetaan vähentää minusta kaikentasoisten oppilaiden oppimista, myös erityisopiskelijoiden. Koulussa aikaa kuluu samojen asioiden jauhamiseen, eikä päästä syvemmälle, kun osa ei hallitse edes perusasioita. Jos oppilas on poissa, pitää hänelle antaa tukiopetusta omalla ajalla tai sitten osaaminen päivitetään omatoimisesti kotona.

Minusta matematiikassa, kielissä ja äidinkielessä tarvitaan oma aineopettaja jo viidenneltä luokalta alkaen. Koulussa pitää vaatia osaamista ja käyttäytymistä. Luokalta pääsee, vaikkei matematiikan asioita osaisikaan, en ole kuullut, että joku olisi jäänyt yläkoulussa luokalle muuta kuin poissaolojen vuoksi.

OKM:n pressitiedotteessa 3.12.2013 todetaan
" Suoritustasoltaan heikkojen matematiikan osaajien määrä on kasvanut Suomessa 7 prosentista 12 prosenttiin ja erinomaisten matematiikan taitajien määrä vähentynyt 23 prosentista 15 prosenttiin".

Tämä on minusta juuri seurausta siitä, että erityisopiskelijat on integroitu normaaliryhmään, ja siitä, että matematiikasta saa arvosanan viisi tai kuusi, vaikka ei asioita osaisikaan.

Mutta ongelmat ovat minusta syvemmällä.
Tuloerot ovat revenneet: on rikkaita ja köyhiä, kuten aina, mutta rikkaat ovat yhä rikkaampia, ja heidän mahdollisuutensa suunnitella veroja kasvavat kansainvälisen verokilpailun takia.
Keskiluokka köyhtyy ja keskiluokan työaika lisääntyy, he rahoittavat tuloveroillaan kuntapalveluja.
Vanhemmat eivät ehdi tukea lasten koulunkäyntiä
Yhteiskuntaan syntyy yhä enemmän viranomaispalveluja, jotka hämärtävät kasvatusvastuuta ja vievät perheiltä kasvatusoikeutta. Vanhempia minusta syyllistetään yhä enemmän.
Rikkaiden vanhempien lapset keskittyvät samoille asuinalueille, joihin muodostuu kouluja, joihin muodostuu erikoisluokkia, joihin panostetaan enemmän esim. sponsorirahaa.
Kilpailuyhteiskunta luo epätervettä kilpailua, joka ei edistä yhteenkuuluvuutta eikä oppimista.
Korkeakoulujen pääsykokeet lisäävät eriarvoisuutta, tarvitaan kallis valmennuskurssi, jotta ovet aukenevat yliopiston "huippulinjoille".
Opettajan arvostus laskee samoin kuin kunnan koulun, joka joutuu lähitulevaisuudessa säästökuurin alle.

Tämä on minun mielipiteeni tulevasta Pisa-tuskasta, pisatuhkaa ripotellaan päällemme, vaikka vain osa syy on "koulun" tai koulujärjestelmän, ongelma on syvemmmällä.

***
Jälkihuomautus
Ikäluokka on Suomessa noin 60 000. Tutkittavia oli Suomessakin yli 10 000 eli otos tai näyte on ainakin riittävän suuri, miten muissa maissa tutkinta on tehty, onko oikeasti valittu riittävän suuri edustava otos (ei olla valikoitu oppilaita harkinnalla) noin kuudesosa 15-vuotiaista?

Suomessa kaikki ruotsinkieliset koulut on mitattu ja koulut, joissa maahanmuuttajataustaisia oppilaita on yli viisi, tieto perustuu Hesarin juttuun.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus Suomessa on noussut tasaisesti ja nousee tulevaisuudessakin, naapurimaissa osuus on ollut suurempaa.