maanantai 25. marraskuuta 2013

Blogiohjeita piilomainonnasta, markkinoinnista ja henkilötiedoista

Kuluttaja-asiamies ja aiemmin tietosuojavaltuutetun toimisto ovat antaneet ohjeita blogien pitäjille.

Tietosuojavaltuutetun toimisto on muistuttanut ainakin yksityisyyden suojasta, henkilötiedoista ja tekijänoikeudesta. Eli selkokielellä: toisen materiaalia ei saa laittaa ilman asianomaisen lupaa nettiin, toisen henkilötietoja ei saa laittaa nettiin luvatta, koskee myös toisen valokuvaa, josta henkilö tunnistetaan nimeltä, ja omia henkilötietoja ei kannata laittaa nettiin blogien yhteydessä.

Kuluttaja-asiamies teroittaa, että piilomainonta on kiellettyä myös blogeissa.

Minusta ohjeen lähtökohtana on Kuluttajansuojalaki 20.1.1978/38, jonka ensimmäisen luvun 1§:ssä lukee, että "laki koskee kulutushyödykkeiden tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille. Lakia sovelletaan myös, kun elinkeinonharjoittaja välittää hyödykkeitä kuluttajille".

Tämä tarkoittaa minusta sitä, että jos bloggaaja on ammattilainen ja myy tai markkinoi jotakin, laki koskee häntä.

Vaikka bloggaaja kokee olevansa amatööri, kuten itse olen, ei hän sitten voi ottaa vastaan "ilmaisia näytteitä", jos esittelee niitä markkinointihengessä, ellei laita siitä merkintää bloggaukseen, sillä piilomainonta on kielletty. Yritys ei voi minusta käyttää harrastajan blogeja tuote-esittelyihin ilman merkintää, mistä tuote on saatu.

18.11.2013 Kuluttaja-asiamies lausui seuraavaa: "Piilomainonta kiellettyä myös blogeissa", koko juttu täällä. Ohjeissa lukee, että "blogien kautta mainostavien yritysten ja ammattibloggaajien on huolehdittava siitä, että lukija erottaa mainokset muusta sisällöstä".


Tämä ohje tulee suoraan kuluttajansuojalain perusteella, sillä lain ensimmäisen luvun 4§:n mukaan "Markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus sekä se, kenen lukuun markkinoidaan". Piilomainonta on siis kielletty. Ongelmahan on siinä, että nuoret eivät ehkä havaitse piilomainontaa, ja juuri heitä pitää erityisesti suojella:

Minusta kuitenkin kuluttajansuojalain ensimmäisen luvun toinen pykälä "Markkinoinnin hyvän tavan vastaisuus" on myös erittäin koska siinä puhutaan alaikäisistä. 2§ Alaikäisille suunnattua tai alaikäiset yleisesti tavoittavaa markkinointia pidetään hyvän tavan vastaisena erityisesti, jos siinä käytetään hyväksi alaikäisen kokemattomuutta tai herkkäuskoisuutta, jos se on omiaan vaikuttamaan haitallisesti alaikäisen tasapainoiseen kehitykseen tai jos siinä pyritään sivuuttamaan vanhempien mahdollisuus toimia täysipainoisesti lapsensa kasvattajina. Hyvän tavan vastaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon markkinoinnin yleisesti tavoittamien alaikäisten ikä ja kehitystaso sekä muut olosuhteet.
Blogien pitäjistä ja lukijoista moni on alaikäinen. Itselleni ei ole selvää, selvittääkö näytteitä tarjoava yritys bloggarin iän. Minusta, vaikka tässä ei mainita, niin olisi hyvä selvittää. Alaikäisiä bloggareita pitää myös suojata piilomainonnan haitoilta.

Nostan vielä kuluttajansuojalain toisen luvun 13§:, jonka mukaan "jos markkinointiin liittyy arvontoja, yleisökilpailuja tai pelejä, niihin osallistumisen ehtojen on oltava selkeitä ja ymmärrettäviä sekä helposti saatavilla".
Jos "käytettyjä" ilmaisia mainosnäytteitä (esim. vaatteita tai kirjoja) arvotaan esittelyn jälkeen siihen pätenee edellä mainittu 13§.

Jos blogissa esitellään ilmaiseksi saatuja tuotteita esimerkiksi kirjojen näytekappaleita, vaatteita, meikkejä tai matkoja, lienee selvää, että kuluttaja-asiamiehen ohjeet pitää lukea ja sisäistää.

Kuluttaja-asiamiehen mukaan seuraavat pelisäännöt voimassa.
Mainos on voitava tunnistaa mainokseksi heti ensisilmäyksellä ilman tarkempaa tutustumista siihen.

Blogin pitäjää voi ohjeistaa seuraavilla tavoilla

Yhteistyösopimuksesta kerrotaan blogin etusivulla tai muuten selkeästi esim.
- yhteistyössä yrityksen x /tuotteen x kanssa tai
- sponsorina yritys x /tuote x

Moni ilmoittaa yhteistyöstä jossain välilehdellä, jossa harvemmin vieraillaan
saatu blogin kautta yritykseltä x tai
- sain tuotteen lahjaksi/ilmaiseksi/arvioitavaksi/lainaan yritykseltä x tai
- tuote on arvioitu yhteistyössä yrityksen x kanssa
Minusta tässä ei välilehti riitä, vaan tieto pitää olla bloggauksessa. Perustelen, sitä sillä, että linkkiä ei ole joka bloggauksessa, ja tieto pitää olla näkyvillä.

Sitä, mikä sanktio bloggarille asiasta tulee on minulle epäselvää.
Mennäänkö aluksi huomautuksella eteenpäin?

Ohjeet ovat siis täällä
---
Olen täysi-ikäinen mieshenkilö, enkä ole yhteistyössä minkään kaupallisen tai ei-kaupallisen tahon kanssa, enkä saa mitään etuisuuksia kirjoittamisestani. Olen kuitenkin niin vanha, että luulen, että yritykset eivät anna bloggareille mitään näytekirjoja "ilmaiseksi" vaikka ovat maksuttomia, vaan siihen kuuluu äänetön velvoite blogata. Perustelen tätä siten, että muuten näytekirjoja postitettaisiin kaikille. Sekä yritykselle että bloggarille on hyvä hahmottaa pelisäännöt, jotka sisältyvät ohjeisiin.

Ottaa bloggari ilmaisnäytteitä tai ei, hän on "blogi-julkaisunsa vastaava päätoimittaja" ja vastaa siitä mitä sisältöä blogissa on on.

Julkisen sanan neuvoston sivuilla on journalistin ohjeet.
Kohdassa 16 on ohjeistus " Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava."

Neuvosto on tiukasti  piilomainontaa vastaan täällä.
Lausumassa lukee mm. "Kaupallisia tuotteita käsittelevän journalismin täytyy neuvoston mielestä olla läpinäkyvää, ja toimitusten pitää voida tarvittaessa avata, millä perusteilla ne ovat valinneet tuotteita testattaviksi tai uutisoitaviksi."
Blogeista ei erikseen mainita, mutta siis blogejakin se minusta koskee.
*****
Bloggareita verotetaan, jos bloggaamisesta saa verotettavia palkkioita. Bloggaus asiasta täällä.

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Illoisten järven pohjoisosiin taloja




Illoisten järven pohjoisosiin luultavasti järven ja luonnonsuojelualueen väliin tullaan kaavoittamaan pientaloja. Taloissa asuisi noin 300 asukasta. (yläkuva: Turun opaskarttaan hahmottelin paikan)


Tässä uudempi karttapala

Ajo uudelle mahdolliselle alueelle tapahtuu Valkamatieltä

Illoisten järvi melkein näkyy tässä kuvassa nuolen kohdalla on järven pohjoispää tai paremminkin koilliskolkka.

Aiemmin Kukolantien päähän on tehty liikenneympyrä, jonka viereen on jo kaavoitettu ja rakennettukin taloja.

Ne näyttävät tältä




ja tältä.

Liikenneympyrän pohjoisosa näyttää tältä (opaskartta pohjana)
Nyt (kesäkuussa 2014) Kukolantietä ehdotetaan jatkettavaksi aina Särkilahteen asti eli Toijaisten kylätien vierestä jatkettaisiin Kukolantietä ja pellolle luultavasti ilmestyisi sitten joskus omakotitaloja.

Toijaisten kylätien kyltti

Tielinjaa


Koiraparkkia, missä ei nyt ednää käykään juuri lainkaan koiria, vaan koirien kanssa ulkoillaan purulenkillä, missä juostaan, kävellään sauvoilla, ja hiihdetään.


***
Hirvensalo on pian täyteen rakennettu tämä viimeinen kuva on otettu Pikisaaren suunnasta



jossa tämä nosturi avittaa kerrostalon rakentamista Arolan alueella, kuva on vanha ja talo lienee jo valmiskin.

maanantai 18. marraskuuta 2013

Asuntoja turkulaisillekin nuorille opiskelijoille




Luen satunnaisesti , Tylkkäriä, Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisemaa lehteä tyl:ä, ja olen ollut opiskelijalehti- ja opiskelija-asuntolatoiminnassa mukana 1980-luvulla, olen siis entinen opiskelija, ja ollut täysipäiväinen veronmaksaja kolmisenkymmentä vuotta pian. Olen maksanut kunnallisveroa Turkuun yli 20 vuotta.

Tyllin numerossa 12/2013 on monenlaista juttua, löytyy reportaasia Jari Halosesta, polkupyöräilystä, Palestiinasta, Nalle-kirjasta, Kaurismäen filmeistä, sekalaista kulttuuriarviota ja asiaa Pohjois-Koreasta.

Vaali-jutun lisäksi yllättäen yksi juttu koskettaa tavallista opiskelijaa.



Eikö Tylkkärin mukaan pitäisi saada? Esitin nämä kysymykset päätoimittajalle, joka vastailikin minulle, mutta juttua ei julkaistu mielipidesivulla, joten laitan asioita tähän. Tämä on siis mielipide.

Pitäisikö turkulaisten nuorten asua vanhempiensa kanssa aina valmistumiseensa asti?
Pitäisikö turkulaisten vanhempien, jotka maksavat kunnallisveronsa Turkuun rahoittaa myös aikuisten lastensa asuminen kotonaan?

TYS  on säätiö, jossa nettisivujen mukaan on valtuusto, joka on ylin päättävä elin. Valtuuskunnassa on TYS:n webbisivujen mukaan 46 jäsentä, joista Turun kaupunki asettaa 25 eli enemmistön, Turun yliopiston ylioppilaskunta vain kuusi jäsentä..

Minusta opiskelijat ovat tasa-arvoisia. Turkulaisten vanhempien lapsella on yhtäläinen oikeus opiskelija-asuntoon kuin minkä muun paikkakunnan opiskelijalla. Minusta pisteyksessä on otettu huomioon uudet muualta tulevat opiskelijat (+10 - +30 p), ja he varmasti saavat asunnon. Minusta heillä on etuoikeus saada asunto heti, mutta tämä kyseinen +5 p täydentää turkulaisten vanhempien tykönä asuvien mahdollisuutta alkusyksyn jälkeen. Ilman sitä ei asuntoa koskaan tule, koska uusia opiskelijoita tulee niin usein (3 kertaa vuodessa) ja koska yo-kylän asuntoja voivat nykytilanteessa hakea esim. ammattikoulun opiskelijatkin, eli he saavat asunnon elokuussa kuten ammattikorkeakoulun opiskelijat. Tammikuussa puolestaan alkaa monia ammattikorkeakoulujen linjoja sekä ammattikoulun lähihoitajien kevään otto. Lisäksi on erilaiset vaihto-ohjelmien pisteet (+25 p.), takaavat opiskelijalle asunnon, virallinen vaihto-ohjelma voi olla milloin vain.

Mutta myös turkulaisilla on oikeus saada asuntoa, ilman tätä + 5p se ei onnistu käytännössä.

Minusta jossakin vaiheessa esim. 19- tai 20-vuotiaana voisi asunnonsaanti säätiöiltä olla riippumaton vanhempien asuinpaikasta, sitähän aikuistuminen ja tasa-arvo ovat.  Ymmärrän, että heti lukion jälkeen ulkopaikkakuntalaisille pitää varata asuntoja, mutta ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen kaikilla opiskelijoilla pitää olla yhtäläinen oikeus saada asunto. Minusta raskaus, liikuntavamma (esteetön asunto) ja häätö voivat olla erityisperusteita ”etuilla” asuntojonossa. Koska kyseessä on säätiö, sillä minusta on oikeus määrittää itse asunnonjakoperusteensa.

Olettaisin, että turkulaisten lapset ovat suurin yksittäinen Turun yliopiston ylioppilaskunnan ryhmä, tuntuu kummalta, että heille ette soisi mahdollisuutta omaan opiskelija-asuntoon.

Hakemusten normaaleihin opiskelija-asuntoihin pisteytys, lähde otsikkoa lukuunottamatta TYS:n www-sivut
Lähtötilanne 0 p.
Toinen perhehakijoista asuu TYS:llä 1 p.
Lapsipisteet (per lapsi/raskaus) 2 p.
Hakija asuu vanhempien luona opiskelupaikkakunnalla 5 p.
Sisäinen siirto, yksinasuva 6 p.
Sisäinen siirto, perhe 9 p.
Molemmat perheasunnon hakijat asuvat TYS:llä erikseen 10 p.
Erityinen terveydellinen syy (lääkärintodistus) alk. 10 p.

Uusi opiskelija Turussa/Raumalla
ja ei asuntoa opiskelupaikkakunnalla (koskee vain tammi-, elo-
ja syyskuuta ja riippuu kotikunnasta) 10-30 p.
...

Minusta asuntojono ei ole jono sanan varsinaisessa merkityksessä, koska vain jonon ensimmäinen saa asunnon.  Jonoon  ei tulla jonon päähän vaan pisteiden osoittamalle paikalle.

***
Tylkkärissä oli tosiaan juttua Jari Halosesta ja Kalevalasta ennen ensi-iltaa, nyt (13.11.13) on ilmestynyt arvostelukin, joka löytyy täältä. Se, että onko se osuva, en tiedä, mutta mielenkiintoinen mielipide joka tapauksessa.
___
Kuvat otettu Ylioppilaskylästä

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Ammatillisen koulutuksen osaamispisteet tulivat


Ammatillisen koulutukseen tuli 1.8.2015 osaamispisteet, eli luovuttiin opintoviikoista.
(kirjoitettu 13.11.2015, editoitu 28.8.201, jolloin uudistus on ollut jo voimassa ja vuoeksi 2017 on tulossa 190 miljoonan euron säästöt, jotka voivat nousta yli 200 miljoonaan euroon).

Osaamispisteuudistus koski jo opiskelemassa olevia opiskelijoita, joten oppilaitokset joutuivat muuttamaan opsinsa ja järjestelmänsä taannehtivastikin, mikä tuntui opiskelijoiden kannalta epäoikeudenmukaiselta. Opiskelija voi olla kuutamolla, kun uudistuksen jälkeen osaamispisteitä voi olla yllättävän vähän, koska jokainen tutkinnon osa on osaamispisteytetty uudestaan. Oppilaitokset joutuvat vielä kevääseen 2017 asti muuntamaan jo olemassa olevien opiskelijoiden "opseja", tuntuu todella turhauttavalta.

Ennen ammatillinen perustutkinto oli 120 opintoviikkoa, uudistuksen jälkeen 180 osaamispistettä. Kyse ei ollut pelkästä kertolaskusta 1,5:llä, sillä osaamispisteisiin liittyy osaaminen ja kuten yllä eräissä tutkinnoissa on rajuja muutoksia, osassa ei lainkaan. Perustutkintoja on muuten 52 kpl. Reformi astuu voimaan 2018, jolloin tutkintojen määrä putoaa. Ilmekuiskoulutus ja nuorisoaste laitetaan samalle viivalle, eli enää ei ole merkitystä, sillä miten koulutus järjestetään. Koska rahoitusta leikataan rajusti, osaaminen voidaan hankkia muuallakin kuin koulussa. Leikkausten vuoksi ammatillisten opettajien määrä minusta laskee.

Osaamispisteiden myötä uudistui taas kerran yhteisten aineiden opetus tai atto-aineiden tai yleisaineiden opetus, millä nimellä äidinkieltä, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, yhteiskuntaoppia, taidetta ja kulttuuria, psykologia, etiikkaa, ympäristötietoa, yritystoimintaa, liikuntaa ja terveystietoa halutaan kutsua.

Huolestuttavaa on minusta se, että matematiikka ja äidinkieli voivat jäädä vähemmille tunneille kuin nyt, ne ovat minusta tärkeitä aineita, kuten myös toinen kotimainen kieli, vierasta kieltä eli englantia, joka myös on tarpeellinen jatko-opintojen kannalta luultavasti opetetaan riittävästi nyt ja tulevaisuudessa.

Ennen äidinkieltä on ollut 4 opintoviikkoa, uudistuksen jälkeen vähintään 5 osaamispistettä, eli uudistuksen jälkeen voi olla vähemmän äidinkielen opetusta, sillä keskimäärin opintoviikko on 1,5 osaamispistettä, eli neljä opintoviikkoa vastaa laskennallisesti kuutta osaamispistettä. Oletetetaan, että äidinkieltä on opetettu ennen vaikkapa 112 tuntia kolmessa vuodessa, niin uudessa tilanteessa ehkä vain 80 tuntia. Toki oppilaitos voi pitää opetustunnit ennallaan, mutta valtionosuusjärjestelmä leikkaa opiskelijakohtaista kustannuksia lähivuosina rajusti. Nykyisessä velkatilanteessa on vain niukkuutta jaettavana ja lähiuopetustunnit ovat kyllä pudonneet.

Sama pätee ruotsiin tai suomeen toisena kotimaisena kielenä eli uudistuksen myötä toista kotimaista pitää opiskella minimissään yhden osaamispisteen verran esimerkiksi 20 tuntia kolmessa vuodessa. Netistä etsin taulukoita ja yhdistelin niitä ja  ehdotus on minusta tällainen. Opiskelijan päättötodistukseen tulee jokaisesta osa-alueesta yksi numero maksimissaan siis neljä. Esimerkiksi äidinkielestä, toisesta kotimaisesta kielestä ja vieraasta kielestä saa vain yhden arvosanan.

Yhteiset tutkinnon osat 35 osaamispistettä (ennen 20 ov, eli tämä osio nousee)
1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 11 osaamispistettä suomenkielinen koulutus
-Äidinkieli vähintään 5 osp, valinnaisia 0-3 osp
-Toinen kotimainen, vähintään 1 osp, valinnaisia 0-3 osp
-Vieraat kielet, vähintään 2 osp, valinnaisia 0-3 osp

Nyt äidinkieltä on ollut 4 ov, toista kotimaista 1 ov ja vierasta kieltä 2 ov eli yhteensä 7 ov, mutta valinnaisia atto-opintoja on ollut 4 ov

2. Matemaattis- luonnontieteellinen osaaminen, 9 osaamispistettä
-Matematiikka 3 osp, valinnaisia 0-3 osp
-Fysiikka ja kemia, 2 osp, valinnaisia 0-3 osp
-Tieto- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen 1 osp, valinnaisia 0-3 osp

Nyt tilanne on seuraava: matematiikka 3 ov, fysiiikka 1 ov ja kemia 1 ov, tieto- ja viestintätekniikka ei ole ollut pakollinen.

3. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osaamispistettä
-Yhteiskuntataidot 1 osp, valinnaisia 0-3 osp
-Työelämätaidot 1 osp, valinnaisia 0-3 osp
-Yrittäjyys ja yritystoiminta 1 osp, valinnaisia 0-3 osp

-Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto,  tämä ei koske oppisopimusta, mutta koskee ilmeisesti täysikäisiä opiskelijoita. 2 osp, valinnaisia 0-3 osp

Nykyisin on ollut yhteiskunta- yritys ja työelämätieto, liikunta ja terveystieto kaikki 1 ov eli yhteensä 3 ov, eli tämä osio tulee kasvamaan. Lukiossa historia ja uskonto ovat pakollisia, historiaa on 4 kurssia (4*38 h), ja uskontoa 3, sekä yhteiskuntaoppia 2 kurssia.

Yhteiskuntataitojen ensimmäinen vaatimus on osata perusoikeudet, ja vertailla niiden toteutumista muihin maihin. Tämä on jo yhden 18 tunnin opetusaihe, sillä perusokeudet ovat nyky yhteiskunnan perusta. Se, miten ne toteutuvat eri maissa, ei minusta ole ammattikoulun asia, vaan minusta tohtorikoulutettavien tutkimusten aihe. Perusoikeutta saa Suomessa rajoittaa vain eduskunnan säätämän lain nojalla. Esimerkiksi ammattikoulu voi vaatia opiskelijalta läsnäoloa, sillä lasnäolovelvollisuus on määritelty laissa. Sen sijaan yhteiskuntataitojen tunneilla opiskelijalla voi olla lävistyksiä kasvoissaan ja hän saa ilmaista näkemyksiään yhteiskunnasta, sillä  laki ammatillisesta koulutuksesta ei säätele ihmisen ulkonäköä eikä mielipiteitä.

Valinnaisena 7 osaamispistettä tästä voi siirtää kolmeen ylempään 6 osp, mikä lienee melkein sääntö, ei poikkeus
4. Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen (0- 7 osp)
-Kulttuurien tuntemus, valinnaisia 0-3 osp
-Taide ja kulttuuri, valinnaisia 0-3 osp
-Etiikka, valinnaisia 0-3 osp
-Psykologia, valinnaisia 0-3 osp
-Ympäristöosaaminen, valinnaisia 0-3 osp
Nykyisin on vain pakollisena taide- ja kulttuuri ja sekin opiskelijoilla, jotka eivät ole täyttäneet 18-vuotta, kun otetaan opiskelijaksi. Tästä voidaan siis valita esim. taide ja kulttuuri.

Lukiossa on pakollinen psykologian kurssi, filosofia on pakollinen kurssi, kuvaamataito on niin ikään pakollinen kuten musiikki. Uskonnon kursseista yksi on muistini mukaan eettisesti painottunut.

***
Minusta tämä uudistus oli hyvin sekava uudistus, jota ajettiin liian nopealla aikataululla, ja olisi kannattanut toteuttaa vasta reformin yhteydessä.

Osaamispisteiden muuttaminen lähiopetustunteihin eri osaamistasoilla eli vuosiluokilla on haastavaa ja vaikeuttaa opettajien tuntijakoa, varsinkin jos tutkinnon osien painoarvoa muutetaan, eli entiset 10 opintoviikon palaset on eräissä tutkinnoissa muuttuneet eri suuruisiksi, osa 15 osp:ksi ja osa 10 osp:ksi.

Montako tuntia lähiopetusta on osaamispiste, onko se 18 h vai 20 h, pohdittiin ennen uudistus?
Pääosin aloitettiin 18 tunnilla, eli tuntiresurssi laski, jos se on aiemmin ollut yleensä 28 h/opv. Kun opetin alkuun "amiksessa" se oli 32 h/opv. Nyt eräissä oppilaitoksissa on menty jopa 18 tunnin alle 16 tuntiin. Useissa ammattioppilaitoksissa on YT:t ja lomautukset päälle. Onko tässä  enää järkeä, kohta kontaktiopetusta ei ole "lainkaan",

*****
Lukion tuntijakouudistus jäi tasolle, jossa yksi pakollinen historian kurssi meni yhteiskuntaoppiin, ja yksi pakollinen uskonnon kurssi filosofiaan. Opokurssit kasvoivat yhdestä kahteen. Ammatillinen koulutus siis muuttuu rajusti, mutta muuttuuko lukio. Uudessa hakujärjestelmässä ysiluokkalaiset ovat etusijalla ammatilliseen, mutta lukioon pyritään edelleen keskiarvolla! Olisiko lukio-opetusta oikeasti uudistettava, vai onko koulutus niin hyvä, että siihen ei ole syytä kajota?

****
16.9.2015
Sokerina pohjalla on tuulut "vaatimus", että vapaasti valittavista tutkinnon osista, jotka ovat ammatillisia, pitää antaa näyttö. Jos "vavan" osaamispistemäärä on 1, voi kontaktitunteja olla 15 tai 16, ja tästä pitää antaa siis vielä näyttö, jota varten tehdään näyttösuunnitelma, joka hyväksytetään toimielimessä. Tämä asia voidaan hoitaa, tekemällä suurempia kokonaisuuksia, mutta on joka tapauksessa ongelma, joka pitää myös ratkaista.

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Nikke Knatterton


Törmäsin Knikke Knattertoniin tai lyhyemmin Nikke Knattertoniin 1990-luvun alussa, kun niitä näytettiin TV:ssä. Olen myöhemmin ostanut yllä olevan DVD:n, jossa on (kaikki?) viisitoista jaksoa. Jaksojen nimistä kahdeksan on kolmiosaisia kuten Tiirikoita, turvasäilöjä ja tekijöitä

Jaksojen juoni on monesti varsin kaavamainen: Nikke kuuntelee musiikkia tai harjoittelee. Tulee toimeksianto, Nikke joko tyrmätään tai hän tyrmää konnia simultaaniiskulla leukaan. Victoria Peng tai Kissa-Max tai joku muu konna havittelee jotain keksintöä. Molly Mol keikistelee vähissä vaatteissa. Rikos ratkeaa, mutta usein konnat ja talouselämä fuusioivat voimansa. Verotarkastajista ei pidetä. Luultavasti Nikke on miehille suunnattua viihdettä.

Piirretyn sarjan animaattori on ollut Miki Muster ja suomalainen kertoja Jarmo Koski.

DVD:n alkunäytössä on nimi Nick Knatterton.

Jaksot
1. Tunnetko Knattertonin?
Tässä tutustutaan Nikkeen. Hän on aatelisuvun vesa Nikolaus von Knatter, jonka äiti Corinna von Knatter ahmi dekkareita. Salapoliisin työn vuoksi Nikke ei käytä oikeaa nimeään, isä Casimir Kuno von Knatter ei anna. Nikke on pasifisti, eli käyttää vain käsiään ja jalkojaan uhrien tainnuttamiseen.

2. Alibi-baarin salaisuudet
Tämä on tietyllä tavalla koko sarjan pääjakso. ja myös pisin jakso. Jakson alussa Nikke kuuntelee musiikkia kuulokkeilla, kunnes näkee puhelinkäden avulla, että puhelin soi. Kitsas miljönääri Conrad Knicker pyytää Niken apua kiristyksen vuoksi. Toisaalta Nikkeä varoitetaan pysymästä poissa Knickerin jutusta, ja puhelimeen johdetaan 2440 volttia, eli Niken sietorajan verran sähköä ja ammutaan vastapäisestä talosta. Nikke esittelee partakokoelmaansa, partaan voi kuulua esim. laskuvarjo. Nikke pystyy päättelemään luodin lentoradan, ja tupakantumpeista hän näkee nastahampaiden jäljet. Kun matka suuntautuu vastapäiseen taloon simultaani-isku leukaan tyrmää konnat, työkaluvarasto auttaa juuttuneessa hississä, myöhemmin jaksossa Nikke veneilee viemäriverkostossa, hän osaa kaupungin kartat ulkoa, myös viemäriverkoston.
Max Machsin studiossa on mallinukkeja siellä on Molly Molin vartaloa ja päätä usein versioin, on erilaisia roistojen päitä sekä Knicker ja myös Nikke Knatterton polttamassa piippua. Nikke on ikuistettu vahaan ja piipun poltto on toteutettu kemiallisesti. Itse jutussa alibeja "tehdään" Alibi baarissa, jonka hoitaja Victoria Peng saa Niken satimeen kahdesti. Kiristysvalokuvassa Molly ja Knicker on lavastettu samaan kuvaan vahanukein. Rikoksen motiivi on miljonäärin vaimon ja tyttären ahdinko, ja lunnasrahat menevät vaimolle, ostoksiin, perheen pää on liian kitsas. Nikelle järjestely käy, koska
johtopäätös: Pysyväthän rahat sentään perheessä.

3. Aina perjantaisin
Nikke Knatterton on kuntokävelyllä perjantaina, ja hän näkee pökertyneen malli Molly Molin, jolla on vihreää maalia päässä. Nikke ennen tekohengitystä päättelee, että isku on tullut  35 km:n tuntinopeudella vihreästä  tammen rungosta. Paikalta löytyy sormenjälkiä, jotka Nikke muistaa ilman rekisteriäkin: Kassakaappi-Teon ja Jalokivi-Jupen. Nilkku-Huugoa  syytetään jalokivivarkaudesta, mutta Nikke osoittaa todisteena olevan valokuvan valheelliseksi, perusteena maksaläiskä kädessä, joka kuuluu Jalokivi-Jupelle, johtopäätös: Nilkku-Huugo on syytön. Ennen kuin tyrmättyjen ihmisten ongelma ratkeaa, ajaa paikalle petollinen Virginia Peng.

4. Tiirikoita, turvasäilöjä ja tekijöitä
Jakson alussa Nikke harjoittelee nyrkkeilyä hiekkasäkin kanssa, johon on kiinnitetty verotarkastaja Sigmund Nuuskun pää, Nikke on saanut mätkyt. Joogatessaan hän kuulee kirkaisun ja yrittää lyödä, omaa pukeutumisennätystä 5,072 sek. Tinakatu 27:ssa verotarkastaja Nuusku on joutunut pilan kohteeksi, joku on asettanut punaisen väripatruunan suihkuun ja Nuusku on värjäytynyt.
Toisaalla Dolly Duuri väittää, että uuden iskelmän alkuperäisnuotit ovat varastetut. Jaksossa Nikke joutuu sairaalaan ja kipsataan, vaikka jäsenet ovat ehjänä. Virginia Peng on taas yksi pääkonna.
Dollyn kassakaapissa ei ollut nuotteja, vaan tyttö kalasti kuuluisuutta. Dolly poseeraa jakson loppupuolella Sicher & Heitzin mainoskuvissa ”Nuotit turvassa Sicher & Heitzin holveissa” firmasta käsin on tehtailtu murtoja, sillä verotarkastuksen takia voittokäyrät ovat lähteneet laskuun.

5. Kauko-ohjattu mehiläinen
Tästä jaksosta pidin erityisesti, nimi tulee kauko-ohjatusta supermehiläisestä, jossa kamera, ja jolla vakoillaan. Bruno Bims tehtailija, jonka tehtaat ovat kuin Kantin kategorinen imperatiivi, soittaa Nikelle, joka huoltaa jaloteräksistä valetakaraivoa. Casimir Cannin kopla vakoilee Bimsiä Supermehiläisellä, jota ohjataan radiolla autosta. Kopla laittaa jakson kuluessa Niken taskuun viisimarkkasen, jossa on lähetin. Seuraaminen onnistuu hyvin siihen saakka, kunnes Nikke antaa rahan viemäritarkastaja Tuoksulle. Nikke tainnutetaan jakson kuluessa vuorokaudeksi, jonka aikana Bims ja Cann tekevät puitesopimuksen, jolla säädellään talouselämän ja alamaailman suhteita. Bims saa Supermettisen, jonka pituus on 72 mm ja sisältää videokameran, radiolähettimen ja kloroformipiikin. Nikkeä harmittaa, mutta hän saanee toimeksiantoja Bimsin kilpailijoilta ja toisaalta talouselämän etu on kaikkien etu.

6. Seteleitä, letukoita ja huijareita
Knatterton polkee kuntopyörää, kun Mi-Tse Meyer tulee pyytämään apua Veto-Villen vaatteissa. Hauska jakso, jossa on taas farssimaista menoa. Viidenkympin setelit mustuvat, ja syynä on Leo Liuoksen liuos, jonka  hän on tehnyt konnien varalta. Rahat on nimittäin vohkittu Leo Liuoksen kassakaapista. Poliisi pidättää konnat, mutta Leo Liuos jakaa setelitupot konnille. Nikellä on jaksossa jaloteräksinen leukasuoja, autossa videokamera, jolla seurataan takaa ajettavaa. Mi-Tse taas käyttää poljinta, jolla Nikke tainnutetaan. Mit-sen isä on muuten naimisissa Virginia Schulzin kanssa, joka on siis Virginia Peng, ja Virginia ei ole siis Mi-Tsen äiti.

7. Urkkijoita, hölmöjä ja haihattelijoita
Nikke Knattertonilla on syvä uni -tekniikka, jossa näkee unta, että näkee unta, että näkee unta. Leo Liuos on keksinyt metallin pehmentäjän, jonka aineen perässä on agentteja. Jaksossa paljon kloroformia ja vangitsemisia. Vakoilija Olga Ogopova yrittää saada Liuoksen kaavaa itselleen. Kaavan toinen osa on Paula Pokerfacella, ja toinen osa on Niken nastahampaassa, molemmat ovat mikrofilmillä. Nastahammas tippuu veteen, ja Paulan filmi palaa. Leo Liuos leikkii hullua, ja Nikke pääsee vakoiluautoon, jossa lähettää viestin kaikille vakoilijoille "pelastukoon ken voi, meidät on kavallettu".

8. Tuliaseita ja tietokoneita
Nikke on vannoutunut pasifisti, käyttää aseessaan äänenvaimenninta. Bertha Baller, Ballerin asetehtaan johtaja, joka valmistaa ballerman-aseita, pyytää Niken apua. Hänen mäyräkoiransa arvokaulapantoineen on kadonnut. Koira löytyy, mutta kaulapannassa on mikrofoni. Supermehiläisellä harrastetaan taas teollisuusvakoilua, Kasimir Kann (Casimir Cann?) ja Sigeline Sold ovat Bimsin tehtaan palveluksessa, Casimir on ohjelmoinut asetehtaan tekemään leluja. Nikke heittää mettistä tuolilla, mutta tuolin sisällä ovat tärkeät paperit, lopussa tulee tehtaiden omistajien välillä  fuusio, kaikki aseet samasta paikasta Baller & Bims -lemmen aseita ei voita mikään.

9. Käteistä, koruja ja koukeroita
Nikke on katsomassa elokuvaa, jossa housut lentävät, niin kuin "tosielämässäkin". Jalokivi-Juppe kaappaa Nikeltä lentäneet housut, jotka kuuluvat Tino Talmille. Virginia Peng ompelee lutikan housuihin, jolla salakuuntelee Nikkeä.... Lopulta kyse on jalokivivarkauksista, joita tekee pieni opetettu apina, ja korut piilotetaan Virginian tummaan peruukkkiin, Virginia lieneekin siis blondi.
Jaksossa ilmenee, että Kissa-Max ja Jalokivi-Juppe ovat identtiset kaksoset, ja Niken onnennumero on 7.
Texas-miljönääri Barbara Bierbottle adoptoi apinan, kun Barbara saa korunsa takaisin.

10. Keräilijöitä, väärentäjiä ja varkaita
BB Rubens on huijaritaiteilija, joka maalaa nimensä turvin ja Molly Mol on mallina. Pauli Pösö on miljonääri ja taiteen keräilijä. Hän lupaa 50 000 markan palkinnon Nikelle, jos tuo varastetun Rubensin takaisin. Nikke tuo lopulta taulun takaisin, vaikka se ei ole oikea Rubens, mutta koska se on Rubens-nimisen henkilön maalaama, niin se on juridisesti oikein. Niken polkupyörä muotoillaan uudestaan, Nikke myy sen taidekauppias Kuuno Ketkulle 10 000 markalla, ja hän kauppaa sitä 25 000 markalla. Nykytaide on hinnoissaan. Nikellä on hatussaan periskooppi ja snorkkeli, ja puhallettava varapää.

11. Rikollinen liemikuutio
Hyvä jakso, jossa lopulta uhrit ja rikolliset yhdistävät voimansa. Benno Liemi on liemikuutiotehtaan johtaja, Bettina on hänen tyttärensä. Klaus Kynsi on mestarivaras, Stella Luisu hänen apuri. Gottfried on mestarikokki, joka omistaa ravintolan nimeltä Kitalaen kutittaja. Kun Nikke on syömässä kuulua hummerikeittoa, Gottfried löytää videokameran seinän takaa, lopulta konnien, Liemen ja Gotfriedin tiet yhtyvät ja sopu saadaan aikaan ...

12. Pää putosi jokeen
Knatterton on Lontoossa Thamesin varrella. Hän havaitsee pään kelluvan joessa, jonka hän hakee uimalla ja kuivattaa itsensä linkomenetelmällä. Tässä huumorina ovat muinaiset mestaukset ja Hamletin puhuminen kallo kädessä, tosin se tapahtui Helsingörissä Tanskassa, mutta Shakespeare oli englantilainen. Vahapää kuuluu sir Archibald Spleenille, joka on saita, ja kliseinen aristokraatti. Hänellä on kuivakka kummituksista pitävä vaimo, ja villi Sally-tytär, joka poseeraa vähissä vaatteissa. Tarinan kuluessa selviää varaskoplan naamioituminen kummitusasuihin, kummitusasuissa viihtyvät myös isä ja tytär Spleen, kun tulevat kotiin, Archibald oli teettänyt itsestään vahakuvan, jotta pääsee huvittelemaan. Vaimo taas käyttää irtopäätä rahan nostamiseen pankista, sir Archibald on varsin saita. Jakso päättyy kuten on alkanut, Spleenin vahapolla lilluu joessa.

13. Ryöstäjiä, tyttöjä ja hotelleja
Egon Puhallus ja Gaston ovat valefilmiryhmä, he varastavat Carmen del Pesetaksen ja muiden koruja Rivieralla, jossa Nikke lomailee. Nikke lassottaa konnat, mutta Sami Schnulz palkkaa heidät filmiin. Jaksossa on myös nouseva naistähti Lori Sontal (Lore Sontel), joka keikistelee.

14. Muotia, maalareita ja malleja
Tino de la Taille on muotisuunnittelija, jonka huippumalli on Felicitas Latta. Köyhä graafikko Konrad Rihveli varastaa lantiolinjan kaavan, ja on Felicitan poikaystävä. Muotivakoilussa Max Makko saa kaavan haltuunsa. Tino kuitenkin myy oikeutensa Maxille, koska ovat olleet räätälinopissa yhdessä....

15. Kujeita, kuhertelua ja kuvantekijöitä 
Jaksossa ollaan filmifestivaaleilla samalla porukalla kuin osassa 13. Egon Puhallus käsikirjoittaa  ja Gaston ohjaa, he ovat nyt siis oikea filmiryhmä. Carmen del Pesetas yhdessä Lori Sontalen kanssa lavastaaa Lorin ryöstön. Sami Schnulz, joka tuottaa filmin, ei maksa lunnaita, ja Nikke ratkaisee mysteerin. Lopputuloksena tulee filmi Kaksois-Lori, jossa pääosissa on Lori ja Heidi. 





DVD-paketissa oli kylkiäisenä oheinen suomennettu sarjakuva, joka on tullut ennen tv-sarjaa. Tämä sarjakuva on varsin anarkistinen, hauska, vauhdikas ja idea tv-sarjaan on siirtynyt hyvin.
Laukaus tekotakaraivoon on teoksen nimi. Tarinat ilmestyivät Quick-lehdessä viikottain. Sarjaa piirsi Manfred Schmidt, sarja oli suosittu, ja opuksen mukaan oheistuotteita oli paljon.
Laukaus tekotakaraivoon -sarjakuvan pääosissa ovat Nikke Knattertonin lisäksi, Evelyn Nylon monimiljoonikon tytär, ja isänsä Lucius X Nylon, tekokuitujen kruunaamaton kuningas. Konnapuolella häärivät katuojan kukkanen Virginia Peng sekä tyttökauppajärjestömies Nakke Nutti.
Tarina alkaa kun Evelyn soittaa Nikelle, ja puhelu katkeaa. Nikke lähtee veneellä viemäriverkostoa pisin tekoparta ja tekotakaraivo mukanaan. Virginia liftaa kyytiin ja vangitsee Niken. Vangitsemisia, pelastumisia on sivuilla toistuvasti ja jatkuvasti, antipatia verotarkastajia kohtaan on jatkuvaa sekä rikollisten ja talouselämänsuhteet ovat läheiset, vähäpukeisia naisia esiintyy.
Lappan Verlag GmbH Postfach 3407, 26024 Oldenburgin copyright-omaisuutta, skannattu ja pienennetty ja rajattu, kuva on hieman vinossa, poistetaan, jos kuvaa on käytetty epäasiallisesti tai laittomasti.

Pienensin kuvan, mutta siinä näkyy, että Nikke on sarjakuvassa kuin TV-sarjassa, tämä on mustavalkoinen, tätä kuvaa rajasin ja pienensin reippaasti. Sarjakuvassa on samat elementit on tyrmäykset, oleilut auton tavaratilassa yhdessä etsittävän Evelynin kanssa, jolla ei ole juurikaan vaatteita päällä....

Tämäkin tarina saadaan loppuun, ja Nikke Knattertonin henki ja siveys säilyvät.

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Kansakoulurakennus maan tasalle



Kakskerran kansakoulurakennuksen kohtalo sai sinettinsä marraskuussa 2013



Kakskerran koulun kello oli jo pysähtynyt ja koulu oli tyhjillään, kuva otettu keväällä 2013.


Eroosio söi, ja koulurakennusta kohtasi loppuvaiheessa ilkivalta.

Kakskerran koulu sijaitsee muuten Satavan saaressa, joka kuului 1960 luvun lopulle asti Kakskerran kuntaan, joka tiettävästi "pakkoliitettiin" Turkuun vuoden 1968 jälkeen.

Nyt koulu on purettu jo miltei kokonaan, kuva otettu 9.11.2013


Kun itse kävin "vanhaa" koulua, siellä oppilasmäärä vaihteli noin 50 ja 70 välillä, meillä oli yhdysluokat 1-2 ja 3-4 ja jos tilaa oli oli myös yhdysluokka 5 -6.
***
Jos tilaa ei ollut luokat 5 ja 6 järjestettiin Hirvensalon Särkilahdessa.

Yläkuvassa on Särkilahden entinen koulu, mutta rakennus on nyt muussa käytössä.
***
Itse pyrin nelosen jälkeen oppikouluun ja koulu ura Kakskerran koulurakennuksessa päättyi vuonna 1973, koulurakennus aloitti toimintansa vuonna 1964, sitä aiemmin Kakskerran koulu oli Kakskerran kirkon lähellä Kakskerran saaressa.
Syksyllä 2013 Kakskerran kansakoulu siis näyttää tältä, mutta keväällä 2013 koulurakennus näytti tältä.

Näissä asui opettajia. Ilkivaltaa on myös kyltissä, mutta...


teksti kyllä kiteyttää tilanteen.

ja kuva joka on otettu 2.5.2014

Jäljellä vain maakumpu.