Älymystö, onko sitä?

Älymystöstä pitäisi versoa uusia ajatuksia, tai vastustusta haitallisille ilmiöille. Älymystön pitää edistää suotuisaa kehitystä ja vastustaa haitallista. Älykkö eroaa massasta. Massa mölyää välittömästi, kun jotain ilmaantuu, älykkö pitää mölyt mahassa, ja sanoo vasta vähän mutta viisasta.

Ennen puhuttiin Suomen älymystöstä, jonka edustajana mainittiin akateemikko ja filosofi Georg Henrik Von Wrightit, joka syntyi 1916 ja kuoli 2003, viisas mies. En muista, oliko Paavo Haavikko älymystöä, vai arkkiatri Arvo Ylppö? Haavikko, vaikka oli alun alkaen runoilija, esitti vahvan markan vastaisia valuuttakurssipohdintoja.

Mikä on älymystö? Kuka on sen edustaja?
Älymystö on minusta epävirallinen joukko, joka pohtii lähinnä yhteiskunnan tilaa, ihmisen toimintaa, tieteen tekemistä tai maailmankuvaa. Älymystöön ei voi ilmoittautua, jotkut ihmiset lunastavat sinne paikkansa. Älymystön edustaja ei voi olla vain yhden aatteenmies, katsoa silmälapuilla maailmaa, vaan omaa viiteryhmää pitää arvioida ja tarvittaessa arvostella.

Älymystöä kuunneltiin ehkä ennen enemmän.
Presidentin vaalit 2012 (ne jotka Sauli Niinistö voitti ja Pekka Haavisto oli toinen) olivat enemmän julkkisvetoisia kuin älymystön analyysia ilmiöistä. Onko niin, että suomalainen ei halua selittelyjä?

Mutta nykyinen älymystö, kuka siihen kuuluu?
Onko arkkiatri Risto Pelkonen älymystöä, tai filosofit Ilkka Niiniluoto, Timo Airaksinen, Pekka Himanen tai Thomas Wahlgren? Onko Esa Saarisen aika älymystössä jo ohi?
Timo Airaksinen on jo eläkkeellä, mutta on arvioinut tätä pääministeri Sipilän yhteiskuntasopimusta kesällä 2015. Hänen mukaansa siinä on kysymys "lisäsopimuksesta", talkoista, ne jotka menevät talkoisiin ensin häviävät eniten, AKT on ilmoittanut ensimmäisenä, etteivät ole mukana. Minusta Sipilän sopimus on "sukua" Ahon mallille. Jos työntekijät vain häviävät, AY-liike tuskin lähtee mukaan. Juhani Salonius saa "kunnian" selvittää asian.

Minusta Risto Pelkonen kuuluu älymystöön. Kaveri sanoo harvoin viisauksiaan, mutta asiaa. Hän on puhunut esim. potilaan oikeuksista, eutanasiasta, mutta ei ottanut kantaa "laajennettuun aborttiin", joka 3.3.12 oli mm. Turun Sanomissa uutisoitu. Eräänä on havaintona on ollut, että samaikäisiä sikiöitä hoidetaan keskolassa kuin abortoidaan ...

Mitkä ovat älymystön tunnuspiirteet?
Pitääkö älymystön olla oppositiossa kuten kalastaja Pentti Linkola vai myötäilemässä kehitystä. Minusta Pekka Himanen puhuu myönteisesti kehityksestä kymmenen vuotta sitten? Nyt Himaselta on veto poissa, tarvitaan uutta puhtia ja ajatuksia. Mihin Linkolan asema oikein perustuu? Hän on puhunut pessimistiseen sävyyn ihmisen luontoa tuhoavasta toiminnasta, entä muuta? Mihin Himasen suosio perustuu, pelkkiin puheisiinko? (edit: tämä on kirjoitettu ennen "himaskohua")

Kuka on talousguru?
Onko lausuntoja jakeleva tohtori Sixten Korkman talousguru, vai professorit Matti Tuomala (julkinen talous), Matti Pohjola (mikrotalousteoria), Matti Virén (luultavasti mikrotalousteoria, mutta Viren on aika tuottelias), Vesa Kanniainen tai Seppo Honkapohja, entä Erkki Koskela?

Marcus Jäntti ja Juhana Vartiainen ovat lahden takaa antaneet lausuntoja, joista Marcus Jäntti keskittyy tulonjakoon, minusta jopa köyhyyteen, hän on lähtöisin Åbo Akademista. Juhana Vartiainen on Helsingin yliopistosta, hän toimi Konjunktur institutissa Ruotsissa, ja on nimitetty VATT:n pääjohtajaksi. Hän oli aiemmin Palkansaajien tutkimuslaitoksessa. Jaakko Kiander on varsin haastateltu henkilö, lienee töissä eläkevakuutusyhtiössä, tohtorismies, kuten Pasi Holmkin. Jonkin järjestön ekonomisteilta toivoisi enemmän analyyseja, joissa taustajärjestö ei vaikuttaisi lausuntoihin. Risto EJ Penttiläkin on profiloitunut järjestönsä kautta, kuten Sampo Terhokin, analyyttinen mies, ja pääsi EU-parlamenttiin, on siis Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja ja ollut Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija, mutta onko hän punainen vaate ruotsinkielisille, en usko, koska on minusta aina asiallinen, ei sorru ylilyönteihin. Kieliriitoja emme tarvitse, tarvitsemme älymystöä joka avaa väylän järkevään toimintaan ja analyysiin. Suomenruotsalaiset ovat monet älymystöä, kirjailijat ovat olleet hyviä esim. Bo Carpelan. Kjell Westö avasi romaanillaan Missä kuljimme kerran hyvin montaa vaikeaa asetelmaa. Kuten Väinö Linnakin molemmilla pääteoksillaan Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla.

Älymystöä ovat ?
Onko pehmeämmillä aiheilla älymystöä Liisa Keltikangas-Järvinen temperamenttitutkija, Jaakko Hämeen-Anttila, Raisa Cacciatore?  Pitääkö älymystöllä olla tohtorin tutkinto? Minusta ei, suotavaa olisi analyyttinen faktoihin perustuva kokoava ajattelu, jossa päättely on loogista. Epämääräistä todellisuusmassaa jäsennetään tunnistettaviksi totuuskiteiksi, kerrotaan näkemys maailmasta, sen tilasta, kerrotaan näkemyksiä toimenpiteistä ja annetaan suosituksia, miten ei kannattaisi toimia.

Monissa maissa runoilijat tai kirjailijat voidaan laskea älymystöön, mutta onko Suomessa tällaista osaa älymystöstä, minusta ainakin Jari Tervo ja Kari Hotakainen ovat satiirikkoja, eivät älymystöä sanan varsinaisessa merkityksessä. Erno Paasilinna minusta oli älykkö ja antoi aikanaan kirpeitä lausuntoja.

Toisin oli Tsekkoslovakiassa komentotalouden aikana:
Runoilija Vaclav Havel ol ies
 ja runomies.

Lennart Meri vaikutti Virossa, enemmän kuin Veijo Meri Suomessa, joka surukseni kuoli 2015.

******

Ulla Appelsin

Ulla Appelsinin, Ilta-Sanomien päätoimittajan, minä luen jo älymystöön. Hän on toistuvasti ollut eri mieltä "hämmentäjien" kanssa, hän ui vahvasti vastavirtaan, mutta on minusta oikeassa. Liian vähän Suomessa on älymystöä, joka uskaltaa sanoa tai kirjoittaa valtavirtaa vastaan, ei tule nyt mieleen enää ketään muuta.

Hänen kommenttinsa Abu-Hannasta: Prinsessa ja herne täällä

Appelsin lataa "Suomesta Suuri Vaahteramäki?" täällä
Thai-poimijoiden "auttajista" täällä.

Kommentit osoittavat, että itsenäistä ajattelua löytyy, ja kommenttia pukkaa. Valtavirran vastavirtaan pitää uida. Älymystön kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä, olenaista on itsenäinen argumentteihin perustuva pohdinta ja mietteiden formulointi.

Sanottakoon, ettei minulla ole turkkia, eikä turkistarhaa enkä syö "punaista lihaa" harvemmin lintuakaan, enkä riistaa, mutta elinkeino ja puu-asiasta olen samaa mieltä. Puuta pitää kaataa, tilalle kasvaa uutta, se on metsänhoitoa. 

Moniko nykyisin muuten luulee, että sähkö tulee seinästä, paperi ja liha ostetaan kaupasta, jonne se vain ilmestyy ilman rekka-autoja ja jotakin "tuotantolaitosta".
Tietävätkö kaikki, että jokaista paperia varten on kaadettu puu, lihaa varten on teurastettu eläin. Myös kissan ja koiran ruuassa on kotieläinten lihaa tai sisäelimiä tai nahkaa tai kalaa (tai kalajauhoa). Meillä oli koira, kun olin pieni, se söi esim. sydäntä ja luita. Kissojakin oli, kissoille pyydystettiin kalaa esim. tiurahaavilla salakoita, katiskasta tai verkosta tuli myös "punakontteja" ja särkiä, joita kissa söi, kissa söi myös rautakaloja eli kolmipiikkejä, jos katkaistiin piikit. Tämäkin elävän kala pyydystäminen omasta rannasta koetaan ehkä nykyisin ongelmaksi, koska pakastekalaahan saa kaupasta, kunhan vain ostaa.
Facebookit ja googlet toimivat sähköllä. "Sähköähän saa töpselistä", mutta oikeasti sähkön tuotantoa varten valjastetaan koskia ja perustetaan ydinvoimaloita tai tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.

Ulla Appelsin suomii tai ruotii Ilta-Sanomissa maaliskuussa 2014 suomalaisministerien suhdetta Ukrainan kriisiin.
Täällä hän kysyy katsooko kriisi aikaa.
Hän kummastelee varsinkin ministerien twiittauksia ja puolustusministerin solmionväriä vihreä-keltaista, joka ei viittaa naapurimaahamme.
Appelsinin kanssa olen samaa mieltä, minusta tässä tilanteessa olisi kannattanut keskittyä olennaiseen, eikä se ole matseista ja Putouksesta twiittaus eikä solmiokuvan laitto nettiin. Olennaista on turvallisuuspolitiikka. Minusta Suomen turvallisuuspolitiikka on kaikkein tärkein. Minustakaan jalkaväkimiinoista ei olisi kannattanut luopua, vaan säilyttää ne.

25.3.2014 Appelsin ottaa kantaa apulaisoikeuskanslerin koulun juhlien suvivirsi keskusteluun täällä.
Olen samaa mieltä kuin Appelsin loppuosassa niittaa " Miten toimitaan silloin, jos Suvivirren laulaminen loukkaa äänekästä vähemmistöä - mutta sen poistaminen taas loukkaa hiljaista enemmistöä?" Tämä on minusta allegoria näistä perusoikeus- ja ihmisoikeuskysymyksissä. Pitääkö täällä kaikki kestää? Koska puututaan enemmistöä syrjiviin mekanismeihin, joita on soluttautunut eri kiintiöin ja määräyksin joka yhteiskunnan osa-alueisiin.
17.4.2014 Appelsin käsittelee postimerkkiä, suvaitsevaisuutta ja taiteilija Touko Laaksosta täällä.

Ulla Applesinilla on ollut loistavia avauksia esimerkiksi alkoholismista, mutta 2015 vaalien jälkeen julkaistu analyysi on taas napakymppi. Vaalitulos on ollut eräiden mielestä taas väärä. Vaalitulos li kansan tahto ja pulinat pois. Samoin Appelsin kirjoitti Trumpin voiton jälkeen NÄIN.

Näkymättömästä vihapuheesta NÄIN

Mikä kaikkein parasta ja koskettavinta niin Alepposta NÄIN.