tiistai 24. tammikuuta 2012

Otahuuto oli Teekkarikylän pää-äänenkannattaja



Yllä Otahuudon logo, kannessa oli Teekkarien autokoulun mainos, en tiedä onko laitos enää pystyssä, eivätkä varmasti puhelinnumerot ja tiedot stemmaa.

Lehden rahoitus tapahtui Teekkarikylän vuokrasta, mistä maksettiin myös radio eli OUBS ja liinavaatepalvelu ja siivous, kunnossapito ja muut. Kivitaloja oli Otakaari 20, Jämeräntaival 1,3,5,6 ja 7 ja Servin Maijantiellä perhekylätalot. Lehden levikki oli kyläsolut ja perheasunnot eli 1700, silloin kun itse toimin lehdessä, asukkaita kylässä oli tuhansia, saattoi olla, että HOASin taloihin lehti meni, ja sitä sai tilata ja ylioppilaskuntaan meni lehtiä, ja postitettiin kunniateekkareille, luultavasti. Lehti, vaikka ei nykyisin uskoisi, oli sekä sisällöltään että tekniikaltaan huippuluokkaa 26 numeroa ilmestyi viikottain lukukausien aikana.

Teekkarikylällä oli itsehallinto, eli Asukasneuvosto valitsi Kylähallituksen, joka hoiti asioita. Kylällä oli palkattua henkilökuntaa asuntotoimistossa, kiinteistöhuollossa, puhelikeskuksessa ja siistijöinä. Otahuudon päätoimittajan ja toimittajat valitsi asukasneuvoston valitsema kylähallitus tai se itse, yleensä toimittajat asuivat Teekkarikylässä, mutta eivät aina. Haku oli aina vuodeksi, mutta käytännössä lehden tekeminen päätoimittajalta oli päätoimista, ja lehden toimittajaltakin aikaa viepää, niin opiskeluiden linkitys ei ollut mahdollista ja kausi oli yleensä puoli vuotta. Toimitustyöstä maksettiin nimellinen korvaus saattoi olla esim. 100 markkaa toimittaja/ilmestysmiskuukausi ja päätoimittaja 300 markkaa, joskin luulen että palkat olivat huomattavasti pienemmät, joka tapauksessa palkka ei ollut verrannollinen työmäärään, korvasi ehkä kuluja ja hieman vapaa-ajan menetystä, mutta ei päässyt rikastumaan, eikä se hidastanut köyhtymistä. Mainoksista (ei vakio) sai muistaakseni 10%:n provision, ne olivat verotettavaa tuloa.

Hain lehteen ensin sekä päätoimittajaksi että toimittajaksi, ja valittiin toimittajaksi. Lehden teko oli helppoa, jutut kirjoitettiin aluksi puhtaaksi Otapainon latomossa, taitettiin taittopöydällä maanantaina ja tehtiin sivufilmit ja sitten lehti meni painoon, ja ilmestyi torstaina. Lehdessä oli neljällä jaollinen sivumäärä tai ainakin parillinen TKY:n Nyytiset jaettiin lehden välissä. Muutos tapahtui vuoden jälkeen. Toimitukselle ostettiin Applen Macintosh, ja itse jouduttiin kirjoittamaan jutut printtaamaan ja taittamaan, valokuvat kehitettiin Foto ykkösessä, ja ne rasteroitiin Otapainossa, jossa tehtiin sivufilmit, ja vietiin Karprintiin painettavaksi.

Oma ponnin hakea lehteen oli kiinnostus kirjoittamiseen, ja lehden linja, joka oli varsin korkeatasoinen ja minusta liian taiteellinen. Itse olin suorien kantaaottavien juttujen kannalla, ja niitä saatiinkin aluksi. Puolen vuoden päästä silloisen päätoimittajan opiskelut alkoivat painaa, joten astuin remmiin päätoimittajaksi. Puolen vuoden aikana opin toimittamisesta, lehdenteosta ja ylioppilaskuntapolitiikasta enemmän kuin koskaan ennen ja sen jälkeen, mutta koululla en ehtinyt edes käymään. Omat kiireet painoivat päälle (koululla piti taas käydä), ja olin seuraavan vuoden toimittajana, sitten olin Kylähallituksessa hoitamassa lehden tausta-asioita, ja kerran kävi vielä kutsu lehden remmiin. Tein kolme lehteä yksin toimittajahakujen ollessa päällä. Kuukausi oli viimeinen, kun asuin Otaniemessä, en ole Teekkarikylässä sittemmin käynytkään miltei 25 vuoteen, mutta kaikki kolmen vuoden lehdet ovat tallessa.

Ensimmäisen kuukauden harjoittelin toimitustyötä, kirjoitin urheilusarjoista, opiskelijaelämästä. Syksyllä päätoimittajuusaikaani sattui Vanhan Polin myynti ja monet muut isot asiat ylioppilaskunnassa, niistä kirjoitin paljon. Seuraavan vuoden olin toimittajana ja juttuja oli mm. Taneli Tietopään seikkailut jatkosarja, ajankohtaisia juttuja, sarjakuvia ja monenlaisia "tilattuja" juttuja tapahtumista, sitten Kylähallituksessa hoisin lehden sopimuksia ja asioita ja ura päätteeksi tein kolme aika mukiinmenevää lehteä yksin. Päätoimittajalla oli journalistisen vastuun lisäksi myös kaikki muut mahdolliset vastuut, joka lehden toimittamisesta seuraa, ei tosin taloudellista, mutta juridinen. Myös lehdet piti itse jakaa, jos lehti ei tullut ajoissa painosta, tai jakelu yleensä joku urheiluseura oli irtisanonut sopimuksen. Juridinen vastuu oli minusta olennainen, koska keskustelua lehdessä käytiin. Mielipidekirjoituksia kerättiin "lötteröihin" laatikoihin, joita oli taloissa, ja jotka tyhjennettiin viikonloppuna ja päätettiin, mitkä julkaistaan, joita sitten julkaistiin, ja 90 % nimimerkillä, sain joskus palautetta näistä, kuten omista jutuistanikin. Ihan aiheesta.


Tässä Bond-juttu, kuvan tilasin United Picteres Finland OY:ltä
Bond sarjan kirjoitin ollessani Kylähallituksessa, käsittelin filmit ja kirjat ja muut ajankohtaiset, myös Indiana Jonesista kirjoitin samanlaisen, silloin oli tullut kaksi leffaa. Kuva on tosiaan United Pictures Finland OY:n ollut silloin, ja se on tähän rasteroitu ja pienennetty, ja sitten skannattu ja pienennetty, eli tässä on kuva lehdestä, ei lehtikuva.

Olen miettinyt että etsisin Taneli Tietopään seikkailut ja laittaisi niistä jotain, luulen, että itse en ehkä pysty niitä edes lukemaan, silloin pystyin lukemaan ja kirjoittamaan. Selasin lehtiä ja siellä on monenlaista ilmoitusta ollut, mukavaa aikaa näin jälkeenpäin muistellessani. Tässä eräs raakavedos.
Tässä alkuperäinen raakavedos taittopöydältä, teksti ei ala alusta

Taneli Tietopään kertomus pallohukkaisesta fuksista oli jatkosarja, jossa oli piirroksia. Taneli hyvällä lukiotodistuksella ja sotilaspassilla saapuu uppo-outoon Otaniemeen ja pääsee opiskelija- ja soluelämän saloihin sisälle, Tanelille sattui kaikenlaista, eikä ainakaan kaikki mitään mukavaa, mutta Taneli skarppasi ja alkoi käydä punttisalilla ja ... ja hän asui lopulta muistaakseni perhekylässä kolmen pojan kanssa muistaakseni Teuvo ja Tahvo -kaksoset ja Taapero oli vauva, mutta paljon "hauskaa" tapahtui ennen tätä. Piirsin myös taiteellisesti ala-arvoista, mutta idealtaan hyvää Puunenät sarjaa.
Tässä yhden jutun kuva muistaakseni tässä ideakin on huono, mutta siinä näkyy Taneli ja lapset ja piirrostyyli :)



Alkuperäinen kuva
Kirjoitin joitain kirja-arvosteluja, Teekkarikylässä oli kirjasto, elokuva-arvosteluja tuli tehtyä, pakinoita, ja oli Täydeltä laidalta -palsta, jossa (liiankin) kärkevästi arvostelin päätöksiä, jos nyt olisin toimittaja, en ehkä niin kärkevä olisi, kun on nuori, luulee tietävänsä kaiken, vaikka oikeasti vaan luulee tietävänsä, tietenkin se koskee useimpia nuoria. Myöhemmin tietää, ettei tiedä.

Piirsin muutaman pilapiirroksen, tämä ei liene alkuperäinen, mutta liittyy 1988 presidentinvaaleihin, jossa Koivisto sai noin 50% äänistä, ja Harri Holkerin valitsijamiesten turvin hänet valittiin jo ensimmäisellä kierroksella, Paavo Väyrynen oli silloinkin ehdolla. Kuvaamataidossa en ole ollut erityisen hyvä.

maanantai 23. tammikuuta 2012

Vanha Poli ja Dipoli, muistelua

TKY eli Teknillisen Korkeakoulun ylioppilakunta möi vuonna 1986 Vanhan Polin silloiselle SKOP-pankille, kuvan otin muutaman vuosi myöhemmin rakennuksen korjauksen aikaan. Myyntihinta oli miljoonia markkoja, onhan talo isokin. Talossa tai talon lähellä Helsingin Lönnrotinkadulla toimi silloin ainakin Teekkarien autokoulu.

Talon myynti oli teekkareille vaikeaa, silloin TKY:n hallituksen puheenjohtaja oli muistini mukaan Anders Hagström ja pääsihteerinä Kari Järvinen.TKY:n edustajisto pitkien puheiden ja monien kokousten jälkeen myöntyi kauppaan. Toisaalla oli kehno rahatilanne ja taloudelliset realiteetit toisaalla taas isot tunnearvot.

Eräs argumentti oli teekkaritoiminnan siirtäminen Otaniemeen, jonne Teekkarikylä oli valmistunut oli jo 1950-luvulla ja koulutalo 1960-luvulla muuttanut. Itse kävin joitain kertoja Vanhalla Polilla killan pikkujouluissa ja muissa tilaisuuksissa, hieno talo, hienoja juhlia.

Talossa on varmaankin nyt ravintola ja hotelli, kuva otettu heinäkuussa 2015.

Osakuntatalo Dipolin rakennusta Espoon Otaniemessä silloin 1980-luvulla  jo ruodittiin, hieno talo sinäänsä, mutta varsin laaja. Dipolissa toimi TKY:n sihteeristö, "Keltsu" eli Kaljakellari, tai Cantina millä nimellä se milloinkin oli, sitten oli vähän parempi ruokapaikka, Kino Dipoli, ja sitten oli muuta tilaa jota vuokrailtiin tilaisuuksiiin.
Kuva otettu noin vuonna 1985



Talon ulkonäöstä oli silloin jo arkkitehti Pietilän kommentointia, jota ainakin itse kommentoin Hesarin yleisön osastolla. Talolla on arkkitehdille taiteellista arvoa, mutta teekkareille myös tunnearvoa eri näkökulmasta, mutta muistaakseni myös kirjoituksessa käsittelin taloudellisia näkökohtia.

Otaniemen rannassa Otahallin vieressä Hotelli Dipolin kiinteistö oli vuokralla ja siinä toimi siis hotelli. Kiinteistön luultavasti omisti vakuutusyhtiö.

Ruotsinkielisellä ylioppilaskunnalla oli TF:n rakennus. Betonista tehty. Siellä järjestettiin joskus jotain diskoja, mutta yleisempää oli päivittäinen ruokailu.

TKY omisti lisäksi Jämeräntaipaleen alkupään talot ja osan Servinmaijantien taloista, jotka olivat opiskelija-asuntoina. Kylällä oli autonomia, ja oli edustajisto ja hallitus, jossa itsekin olin jäsenenä yhtenä vuotena.
Teekkarikylän taloista Jämeräntaival ykkösessä oli puhelinkeskus ja OUBS, ja kesäisin tunteita herättänyt kesähotelli, kuten peruskorjauksen jälkeen välillä Jämeräntaival 3:ssa, jossa oli Otahuudon tilana pieni huone. Otahuuto oli kylässä ilmestynyt lehti. Lehteä tehtiin esim. 1987 MAC tietokoneella, ja kivaa oli. Lupaan blogata lehden asioista kevään kuluessa, jos joku haluaa. Itse pyörin miltei kolme vuotta kuvioissa, välillä päätoimittajana ja välillä toimittajana. Korvaus menetetystä vapaa-ajasta oli mitätön, mutta kokemus oli aivan mahtava, sellaista oppia en ole mistään muusta toiminnasta ole saanut kuin ylioppilaskuntatoimista Kylähallituksessa ja Otahuudosta, vaikka toimin linnanisäntänä, liikuntajaoksessa sekä tempauksissa peruskorjauksen rahoittamiseksi, kerran meni liikennelaskennassa rekkaparkkipaikalla silmälasitkin rikki, piti väistää rekkaa, massan hitauden mukaan silmälasit eivät reagoineet liikkeeseen.


ps. Kirjoituksen ponnin on nettitieto eli:

Vanhan Polin myynti tapahtui ja toiminta keskittyi Otaniemeen 1980-luvun lopussa. Dipoli-osakuntatalo on nettitietojen mukaan ollut 2000-luvulla myyntispekulaatioiden kohteena. Talo on arkkitehtoonisesti komea, mutta ilmeisesti osakuntakäyttöön varsin hintava, jota jo miltei alusta saakka ounasteltiin, myös 1980-luvulla.

5.2.2012
Iltasanomissa luki: "GLO Hotels Oy avaa ensi maanantaina persoonallisen lifestyle –hotellin GLO Hotel Artin Linna-hotellin eli entisen Vanhan Polin tiloissa".

torstai 19. tammikuuta 2012

Koulukiusaaminen on unelmien kahvaamista

Koulukiusaaminen on aihe, josta pitäisi joka päivä kirjoittaa, ja kitkeä, viimeksi kirjoitin siitä 25.8.2011 täällä.

Koulukiusaamisella on STOP-koulukiusaaminen  omat sivut täällä.

Presidenttitenteissä puhutaan suvaitsevaisuudesta niin siihen voisi kytkeä KiVa-koulun eli siis kiusaamisen vastaisen koulun. Koulukiusaamiselta katkotaan lahjakkaiden ja herkkien ihmisten kaikki nuoruuden unelmat, painetaan alas osaaminen estetään opiskelu, kaverisuhteet, eristetään, latistetaan henkisesti. Kuinka 2000-luvulla asia voi sivistysvaltiossa olla näin!

Moni vanhus muistelee haikana kultaista nuoruuttaan. Kiusatuilla on tulevaisuudessa muisteltavanaan nuoruuden nöyryytys, yksin jättäminen, häpeä ja pelko. Kiusatun koulu menee huonommin, koska  jännittää, nöyryytetään, hakataan, tulee mustelmia, räkää tulee kasvoille, aiheutuu tahroja vaatteisiin, ja syvälle mieleen.

Joskus sanoin omien lasten vanhempainillassa, missä jokainen vanhempi toivoi, että oma lapsi ei olisi koulukiusattu, niin kuin minäkin - Sanoin ja tarkoitin, että olisin mielummin koulukiusattu kuin koulukiusaaja. Kukaan ei kommentoinut.

Puhetta pitää olla koulukiusaamista vastaan, ja suvaitsevaisuuden puolesta. Teot pitää seurata ei perässä vaan jo edellä, asiaa ei voi jättää puheen tasolle. Sanahelinä on pahempaa kuin hiljaisuus, parasta ovat jämäkät teot.

Koulukiusaamista kohtaan pitää olla SUVAITSEMATON, täytyy pitää rajoista kiinni, sovitella, keskustella, mutta jos mikään muu ei auta, pitää löytyä ratkaisuja, rankaisuja ja ja koulukiusaajaa pitää kuulla, jos kuitenkaan koulukiusaaminen ei lopu, kiusaajan pitää vaihtaa koulua, eikä kiusatun!

Löysin netistä kirja-arvion, varmasti hyvä kirja: Jokke on arvioinut Tiina Holmerg-Kaleniuksen kirjaa täällä

lauantai 14. tammikuuta 2012

Lukiosta iltalukioon



Turun Sanomissa oli tänään(14.1.2012) juttu, osa on verkossa, loput TS-Extrassa, missä ruoditaan lukion keskeytymistä, ja syylliseksi saadaan yllätys yllätys motivoitumaton oppilas. Ollaan kuulemma päivähoidossa lukiossa!

Muutamaa opettajaa on haastateltu ja oppilasta, joka ei sitten valmistunutkaan päivälukiosta vaan armeijan aikana vaihtoi iltalukioon. Iltalukioon vaihtamisessa on puolensa, kurssimäärä putoaa 75:stä alle viitenkymmeneen, iltalukiossa kun on kevennetyt kurssivaatimukset. Toisaalta päivälukion kursseja, jossa on nelonen ei  lueta hyväksi koulun vaihdon yhteydessä, ja esimerkiksi liikuntaa iltalukiossa ei ole, sillä opiskelijoiden pitää olla yli 18 vuotta.

Vaihtamalla päivälukiosta iltalukioon vaatimukset siis muuttuvat eli kurssimäärä ei aina puolitu, mutta iltalukiossa suoritettavia kursseja on alle 50 valinnoista riippuen noin 45, pakolliset kurssit pitää suorittaa ja nelosia ei siis hyväksi lueta koulun vaihdossa. Opetushallituksen opsin perusteista lainaus: "sisältää vähintään 44 kurssia" eli valinnoista riippuen 44 kurrsia tai enemmän, mutta liikuntaa ei tietenkään tarvitse suorittaa, eli 75-45=30 kurssia voi olla vähemmän.

Olen pohtinut, montako ylioppilasta on muuten sellaista, jotka ovat suorittaneet vain kursseja iltalukiossa?

Montako iltalukioiden kirjoittajista on vaihtanut päivälukiosta ja moniko kirjoittaa ammattikoulun papereilla iltalukion kautta?
***

Onko keskeytysten ja vaihdon syy laiskoissa opiskelijoissa vai kovassa periodijärjestelmässä ja raskaissa koeviikoissa?
Haastateltuani paria tuttua lukiolaista, oppitunneilla takapenkeiltä kuuluu sekä mölinää että pulinaa, ihmettelen miksei työrauhaa saada, onko pakollisia kursseja liikaa vai opiskeljoita kurssilla. Olisiko päivälukiossa annettava opiskelijoiden verkko-opiskella, tuleehan sähköiset kirjoitukset jo syksyllä 2016, eli nyt syksyllä 2014 aloittavilla opiskelijoilla.

Turun Sanomissa on kirjoitettu seuraavasti
"Ruohonjuuritasolla opetusta ja oppimista seuranneet Turun suomalaisen yhteiskoulun lehtorit Hannu Tuominen ja Olli-Jukka Jokisaari sanovat suoraan, etteivät nykylukiot ole tästä ajasta.

– Kurssinsa keskeyttäneiden määrä kasvaa, ja tavoitteet ovat matalalla. Lukioissa on paljon porukkaa, joka ei sinne kuuluisi. Nykykäytännön mukaan oppilasta ei kuitenkaan voi erottaa, vaikka kursseja olisi kolmen vuoden ajelehtimisen jälkeenkin koossa vain muutama kymmen.
Tuominen puhuu syksyn ja kevään basaareista eli markkinoista.
– Ylioppilaiksi haluavat mattimyöhäiset heräävät keräämään puuttuvia kurssejaan. Minuun otetaan yhteyttä kysymällä esimerkiksi mahdollisuutta suorittaa jokin kurssi viikonloppuna, Tuominen hymähtää".

Lukion kirjoitusten jälkeen pitää vielä tsempata niihin mahdollisiin pääsykokeisiin.

Jos havitellaan koulutustakuuta koko ikäluokalle, eikö "päivähoito" -ongelma lisäänny, lukiossa pitää suorittaa kursseja ja ammattikoulussa osaamispisteitä. Lukion kurssien jälkeen ovat ylioppilaskirjoitukset ja ammattikoulussa tutkinnon osan jälkeen aina työssäoppiminen ja näyttö!

Iltalukio on minusta hyvä vaihtoehto sellaisille opiskelijoille, joiden motivaatio syntyy myöhemmin, minusta silti vaatimukset pitäisi olla samoja kuin päivälukiossa, se on sitä oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Iltalukiossa on luultavasti joustavia mahdollisuuksia verkon kautta, joka on hyvä asia, jos käy töissä, ja pulinaa tuskin on.

Asian käsittely jatkuu Turun Sanomissa muutaman päivän jälkeen, pääkirjoituksessa todetaan lukionuoret tarvitsevat tukea, juttu täällä, ja Hannu Tuominen opettaja kirjoittaa mielipidepalstalla, jossa hän toteaa olleensa rehtorin puhuttelussa, täällä ja vielä tällainen uravalinnoista.

Asian käsittely jatkuu, ja nyt "Oppimisestaan huolestuneet abiturientit" vastaavat ts:n mielipidesivulla


Lainauksia: " Hannu Tuominen kirjoitti Turun Sanomien mielipidepalstalle (17.1.) ...Hannu Tuominen viittaa tutkimukseen, jonka mukaan 70 prosenttia oppimisesta tapahtuu oman työn kautta, jota hän kutsuu kotiläksyiksi. ......Jos oppituntien merkitys kerran on vain 10–20 prosenttia, kuten Tuominen asiasta kirjoittaa, olisi ensiarvoisen tärkeää käyttää 75 minuuttia kestävät oppitunnit tehokkaasti ... Tuntuu mahdottomalta ajatella, että opettajalla tällöin olisi aikaa poiketa aiheesta tämän tästä jakaakseen kokemuksiaan esimerkiksi uudesta mokkulastaan"..... Katsotaan mitä asiassa tapahtuu seuraavaksi?

--
4.2.2012
Olli-Jukka Jokisaari, lukion opettaja kirjoittaa TS:n mielipidesivuille ja arvostelee mahdollisia peruskoulun säästöjä. Minusta hän mainitsee lukiolaisten opiskeluiden yhdeksi ongelmaksi peruskoulun säästöt.

Itse olen toista mieltä, suurempi ongelma on itse järjestelmien ero. Peruskoulussa kaikki pidetään mukana, kaikki siirtyvät luokalta seuraavalle, ja kaikki hoidetaan yhteisvalinnan kautta toiselle asteelle. Siellä opiskelija joutuu valitsemaan itse kurssinsa ja suorittamaan ne, tähän kaikilla ei ole valmiuksia johtuen monista ei siis vain yhdestä syystä.
--
16.5.2012
Iltalukio on siis avoin kaikille, eli kuka tahansa täysi-ikäinen voi ilmoittautua sinne, ja suorittaa kurssit ja kirjoittaa. Samoin avoimeen yliopistoon voi ilmottautua ja käydä kursseja, ja jossain voi saada oikeuden opiskella tiedekunnassa ja suorittaa maisterin tutkinnon, eli ei voida väittää, etteikö olisi kaikilla mahdollisuutta opiskella.
--
10.12.2013
Editoin juttua, ja olen edelleen sitä mieltä, että iltalukio mahdollisuutena on loistava lukio-ranking antaa väärän kuvan, iltalukio on mahdollisuus kirjoittaa toisen polun valinneille ja ammattikoululaisille
Koska asun Turussa aineistosta poimin Turun tiedot, kevät 2013
Lukio yo,kpl ka, pakolliset
Luostarivuoren lukio 110 22,07
Turun Klassikon lukio 97 20,73
Puolalanmäen lukio 129 20,57
Katedralskolan i Åbo 97 20,03
TSYK 163 17,99
Turun normaalikoulu 69 17,52
Juhana Herttuan lukio 84 16,98
Turun lyseon lukio 94 16,95
Kerttulin lukio 145 16,83
Turun iltalukio 110 15,07