keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Radion urheiluselostukset ja TV:n

Kuuntelin pikku poikana radion rinnakkaisohjelmasta urheiluohjelmat. Näin voi sanoa, koska niitä tuli todella vähän. Useimpina päivinä tuli vain yksi Urheiluradio noin kello 21 viiden tai kymmenen minuutin mittaisena, ja sitä toimittavat K-A Leväaho ja Ilmo Lounasheimo ja muut sen aikaiset urheilutoimittajat. Maanantaisin ei ehkä tullut Urheiluradiota, koska viikonloppuna urheilua radiosta tuli enemmän. Silloinhan oli vain kaksi YLE:n radiokanavaa ja kaksi tv-kanavaa.

1970-luvulla radioitiin hiihtoa, yleisurheilua ja jääkiekon ja jalkapallon MM-kisat ja olympiakisat. Jääkiekkoa selostivat Raimo Häyrinen, jonka puhenopeus oli aivan ylivoimainen. Myöhemmin Antero Viherkenttä alkoi selostaa toisen paikkakunnan jaakiekkopelejä. Häyrinen selosti muitakin lajeja, ja yleisurheiluselostajana hän oli hyvä ja nyrkkeilyselostajana sekä rallissa.

Nyrkkeilyselostajista paras oli eittämättä Ilmo Lounasheimo, hänen asenne ja tietämys olivat aivan mahtavia. Hän säilytti rauhallisuutensa aina. Suruviestin luin 16.7.2014 Ilmo Lounasheimo kuoli 93-vuotiaana.
Jani Rajalin niminen selostaja taitaa nykyisin selostaa nyrkkeilyä Eurosportilla ja myös MTV3Maxilla?, minusta hän on hyvä selostaja. Antero Viherkenttä selosti hyvin nyrkkeilyäkin, mutta kuvaili liian yksityiskohtaisesti lyönnin seurauksia. Viherkentästä on aiemmin kirjoitus täällä. Hänen paraatilajinsa olivat pesäpallo, suunnistus, ampumahiihto ja paini, mutta Viherkenttä oli monitaituri, koska laji kuin laji, hän loisti. Viherkenttä selosti myös kenen parina vaan.

Esimerkiksi Juhani Sipilän kanssa yleisurheilua. Sipilä oli muistaakseni varsin hyvä ammunnan selostaja, ammunnan lähetyksiä tuli vain olympiakisoissa. Sipilä osasi myös kuvailla naisurheilijoita oikein. Helposti joko korostetaan liikaa lihaksia tai joitain muita ominaisuuksia.

Paavo Noponen selosti ainakin hiihtoa ja yleisurheilua. Yleisurheiluselostuksista minulle on jäänyt mieleen ne juoksut Kalevan kisoissa ja Ruotsi - Suomi maaotteluissa, joissa hänen oma poikansa Erkka Noponen juoksi 400 metrin aitoja. Siinä oli selostusjärjestys selvänä, tarkkailussa oli HKV:n ja Suomen Erkka Noponen. Isä-Paavo Noponen puhui virheetöntä kirjakieltä, ja oletan hänen aloituspuheenvuoronsa olleen aina valmiiksi kirjoitettuna, ainakin sinivalkoisia maisema- ja sankarikuvauksia ne olivat, Pekka Tiilikainen esiintyi näissä selostuksissa usein ja myös antiikin sankaritkin tarvittaessa.

Radion valttina olivat suorat lähetykset. 1970-luvulla jääkiekosta ei tullut TV:ssä suoraa lähetystä, eikä yleisurheilun Euroopan Cupista. Kun TV:n urheilun lähetysajat nousivat, radioselostukset muuttuivat, eli tuli enemmän selostustiimejä, Radio Suomen pesäpallo-, jääkiekko-, ja jalkapallokierroksia, joissa paikkakunta vaihtui, studiossa oli joku, joka siirteli paikkakuntia, ja kertoi muita urheilutuloksia tai soitti musiikkia.

TV on nykyajan väline. Meillä ja muilla näkyy monia urheilukanavia. On paljon selostajia, ja moniin lajeihin voi erikoistua, kuten golfiin tai tennikseen, mikä ei ennen ollut mahdollista, piti hallita kaikki lajit.

1970-luvulla kuuntelin Anssi Kukkosen selostuksia Helsingin EM-kisoissa, sekä 1972 ja 1976 olympiakisoissa. Julma-Juha Väätäisen Helsingin EM-kisojen vitosen ja kympin selostukset ja Virenin neljän voiton selostukset olivat hyviä. Montrealin kymppiä en nähnyt. Selostuksista osia löytyy internetistäkin.

Pentti Salmi oli asiallinen selostaja ja koripallossa parhaimmillaan. Mielestäni Urheilukanavan Tomi Tiilikainen on ollut paras korisselostaja Suomessa kautta aikain.

Voitto Liukkonen oli erittäin hyvä selostaja soudussa, hän sai selostaa Pertti Karppisen kultasoudut, melontaa ja myöhemmin vielä curlingia.

Antero Mertarannan huippuhetket ovat olleet eittämättä vuosien 1995 ja 2011 lätkämestaruudet. Mertarannassa on samaa innostusta, kuin Mauri Myllymäessä yleisurheilun puolella. Molempien kielikuvat ovat ikimuistosia, eikä ennalta arvattavissa.

Englannin liigaa katsottiin jo mustavalkotelevisiosta ja selostajana oli legendaarinen Aulis Virtanen. Hän teki pitkän päivätyön lauantaisin brittifutiksen parissa, vaikka aina ei ollut kuvaakaan. Uusista futisselostajista Niki Juusela on asiallinen, samoin JP Jalo on hyvä selostaja, tosin meillä ei näy kanavia, joilla hän enää selostaisi.

Eurosport satsaa erikoisselostajiin. Tour De France ei olisi mitään ilman yli-innostunutta Peter Seliniä ja realisti Christian Seliniä. Niin monet Menchovin kaatumiset ja irtiotot on kuultu, hienoja hetkiä, en jaksaisi koko lähetystä katsoa ilman ääntä. Samalla päivitetään pyöräilyn historia, ja Ranskan maaseudun linnat ja paikkakunnan kuuluisuudet. Ihmettelen kuinka innostuneita selostajat ovat vuodesta toiseen, myös vuonna 2013. Peter Selin osaa kääntää lennosta espanjan, ranskan ja italian kielestä. Suosittelen katsomaan lähetyksiä, vaikka pyöräilystä ei pitäisikään, minä tosin pidän. Täällä on Tour de Francen 2014 bloggaukseni.

Aki Kauppinen on todella hyvä snookerin selostaja tähän pätee sama, parempi kuin brittikolleegansa näin sinivalkoisin hörökorvin kuultuna.

*****
2014
Kaj Kunnas on selostanut naisten jääkiekkoa Sotshin kisoissa. Minusta selostus on ollut ihan asiallista, vaikka kritiikkiä on satanut. Kunnas viljelee kielikuvia, jotka ovat hieman erilaisia kuin täysin suomenkieliset selostajat. Minusta Niki Juusela on onnistunut hyvin ja Ville Haapasalon kanssa ovat tehneet reportaasejakin.

Arne Six on todella loistanut Eurosportin tennisselostajana. Kaverin asiantunteva mutta asiallinen vähän luennoiva tyyli puree. Kaverilla on tarkkoja oivalluksia.

sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

R.I.P Antero Viherkenttä

Luin suruviestin tänään, että legendaarinen urheiluselostaja Antero Viherkenttä on kuollut.

Olen murheellinen, mutta haluan kunnioittaa suuren urheiluselostajalegendan muistoa kirjoittamalla niistä suurista hetkistä, joista Antero Viherkenttä välitti minulle pikku poikana ja vähän isompana radion välityksellä.

Yksi Antero Viherkentän lempilajeja oli pesäpallo. Niitä selostuksia kuunteli mielellään, kun hän selosti asiantuntevasti, kenestä tuli kärpänen ja kuka paloi kotipesän kynnyksellä. Hän oli muistaakseni usein Hyvinkään Tahkon otteluita selostamassa. Itse pääsin lajiin sisälle, koska en ole pelannut pesäpalloa.

Antero oli monipuolinen selostaja, hän taisi yleisurhelun ja hiihdon, mutta oli erittäin hyvä ampumahiihdon ja loistava painin selostaja. Oma innostukseni monen lajin seuraamiseen kasvoi hyvän selostajan myötä ja sellainen Antero oli, ja innostunut. Minusta radio on hyvä väline ja Antero oli hyvä radiossa, mutta osasi Antero televisiossakin selostaa. Antero oli aina asiallinen, ja kunnioitti urheilua, urheilijoita ja yleisöä. Hänen sanankäyttönsä oli virheetöntä, hän oli innostunut.

Anteron legendaariset Jukolaselostukset radioon yöllä muistan. Antero toi metsän äänet, ja rapinat ja lamppujonot ja leimaukset elävästi koteihin.

Tietojeni mukaan Antero kutsuttiin Kaukametsäläisiin ensin Taula-Matiksi ja myöhemmin mukaan varsinaiseksi kaukametsäläiseksi, ja 2005 alkaen hän laati Jukolan Viestin sanoman.

Kiitos Antero Viherkenttä, muistoasi kunnioittaen

lauantai 2. heinäkuuta 2011

Nastari-Dilemma


Minulla on ollut useat suunnistuskengät ensin samalta merkiltä ja lestin vaihdon jälkeen myös muilta merkeiltä.

Kaksiin ensimmäisiin nastareihin (vanha Integrator) olin tyytyväinen. Ilman suunnistuskenkiä eli ilman nastareita en enää mene juoksemaan suunnistusrataa, koska tavallisten lenkkareiden kanssa on liukastuminen pelkona. Lisäksi lenkkarin rakenne ei ehkä kestä toistuvaa kastumista eikä sitä ole suunniteltu suojuoksuunkaan, eikä lenkkaria voi uittaa ojissa.

Nastarit ovat kestäneet aina aikansa, mutta nastari joutuu aika kovalle rasitukselle, koska kivisessä maastossa juostaan. Hyvä nastari on sellainen, että ei joudu ajattelemaan jalkojaan, eikä pitoa. Nastarit eivät saa hiertää eivätkä luistaa.

Molemmat aiemmat mallit ovat täyttäneet nämä kriteerit. Rakenne on ollut erilainen, ja niissä on ollut nahkaosia, joten käytössä niiden ominaisuudet ovat muuttuneet kun kenkä kastuu. Nyttemmin ao. merkin kengät ovat täysin uudistuneet, eikä ole enää nahkaa eikä "pahvia" pohjassa. Kengissä on varmasti hyviä ominaisuuksia, kanta- ja päkiävaimennus (netistä löytyy esitteitä), uusimmissa kengissä on lisäksi keskinasta.

Vaimennus on tärkeää ja suoja. Ostin viimeksi nastarit, joka on "riisuttu" malli, ja sain kiveniskun lalanpohjaa, ja on varsin kipeä.


Nyt monet muut merkit ovat tehneet samat muutokset, eli ollaan vaihdettu lestiä ja materiaalia, ja lisätty keskinasta tai kaksi keskinastaa. Uudet nastarit eivät enää "kerää vettä" kuin aiemmat.

Uusimmissa nastareissa on ollut seuraavia ongelmia,
*Ne "menevät kuitenkin kasaan" eli kutistuvat, sen huomaa siitä, että pohjallinen ei mahdu enää kenkään ja kantapäästä alkaa "hiertää".
*Eräässä toisessa mallissa kengän kieli alkoi hiertää jalkapöytään rakkoja.

Joten mitä kannattaa tehdä?
*Koita ostaessasi rakennetta sisältä, ja sovita kenkää kunnolla ja arvioi oman jalan kapeutta.
*Sukan paksuutta ja materiaalia voi vaihdella, tai niin että jos kenkä on ahdas sinne ei mahdu enää paksu sukka, tässä kannattaa ajatella sukan materiaali ja hiertäminen kokemuksen perusteella.

Jos ongelmia tulee
*Trimmaa pohjallista (jos mahdollista)
*Rakkolaastaria voi laittaa rakkoihin
*Bepanthen auttaa ennen ja jälkeen
*Kesällä 2017 lähti nahka koko kantapäästä, ja jouduin laittamaan siihen lopulta apteekista saatavaa "keinoihoa" eli  Duoderm Extra Thin hydrokolloidisidosta, on tietyntyyppistä laastarimaista ainetta, alue pitää puhdistaa kunnolla, vaihdoin aina välillä tätä 'systeemiä'.

Nastariasia on minulle taloudellinen kysymys, sillä parille tulee hintaa yli 125 euroa, eli joka kerraksi ei voi minun omaisuudellani ostaa uusia kenkiä, eikä pitää montaa varaparia niin kuin voisi olla järkevää. David Beckham kuulemma käytti futistossujaan lyhyen aikaa (jotkut puhuvat vain yhdestä kerrasta), eli pitäisi olla sopivia kenkiä odottamassa. Itselläni on suunnistussaappaat, useat lenkkarit, parit sisäpelikengät eli tilaa ja rahaa menee liikaa. Suunnistussaappaat on minusta varsin kiikkerät ja luistaa. Vetisessä maastossa ne ovat toki hyvät, mutta juokseminen niiden kanssa on hankalaa.

Lisää omia kokemuksia
Liian isoja nastareita ei kannata ostaa, mutta liian pieniäkään en suosita, koska nastarit menevät kasaan. Minusta nastarit kutistuvat ajan myötä, sillä oikean jalan kantapää on alkanut hiertää, olen laittanut siihen aivan ohuen sukan, vasempaan jalkaan, johon laitan teippiä laitan pitemmän ja paksumman sukan. Vaikka myyjä väitti, että nastarin koko ei muutu, sen huomaa siitä, että alkuperäinen pohjallinen ei mahdu enää nastariin ja kantapää hiertyy. Olen leikannut pohjalliseen loven, jotta se ei hierrä haavaa kantapäähän. (Tämä toimi kannatttaa uusia aina tarvittaessa).


Nastareihin olen laittanut maalarinteippiä nauhoihin, jotta nauhat eivät aukea.

Tässä ostamani Bold-nastarit mallia 2015 (en ole vielä kokeillut). Bold on nastari, jossa ei ole kanta- eikä päkiävaimennusta, kokeilen tämän kesän niitä.
(Last edit 18.4.2015)